julistuksen Johannes Kastajan tulevasta syntymästä.
Tämän päivän jakeista alkaen tulemme huomaamaan, että Luukas ei anna Johannekselle itsenäistä roolia. Johannes Kastaja löysi merkityksensä siinä, mitä tuli hänen jälkeensä.

Tänään tutustumme ilmoitukseen Jeesuksen syntymästä. Käymme läpi Luukkaan ensimmäisen luvun jakeet 26-27, mutta luemme jakeeseen 32 asti saadaksemme paremman yleiskäsityksen tapahtumista.

Luuk. 1:26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen (Elisabetin raskaaksi tulon jälkeen, katso jae 24) Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

Luuk. 1:27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.

Luuk. 1:28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: “Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi.”

Luuk. 1:29 Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.

Luuk. 1:30 Niin enkeli sanoi hänelle: “Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.

Luuk. 1:31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.

Luuk. 1:32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,

Huomasitko mitään yhtäläisyyksiä näiden jakeiden ja Johannes Kastajan syntymäilmoituksen kanssa? Ilmoitus Jeesuksen tulevasta syntymästä tapahtui monin tavoin samalla tavalla kuin aiemmissa saarnoissa lukemamme ilmoitus Johanneksen syntymästä. Molemmilla ilmoituksilla on erittäin mielenkiintoisia rinnakkaisuuksia, vastakohtia ja opetuksia, joita voidaan soveltaa omaan elämäämme.

Jeesuksen ja Johannes Kastajan syntykertomuksilla on päällisin puolin ainakin kolme rinnakkaisuutta:

1. Enkeli Gabriel lähetettiin ilmoittamaan kummankin syntymä.
2. Kummankin ilmoitettiin tulevan tekemään mahtavia asioita Jumalan valtakunnan eteen.
3. Kummatkin syntyisivät naisille, joiden ei olisi ihmisviisauden mukaan pystyä tulemaan raskaaksi.

Pintaa syvemmältä nämä syntykertomukset ovat kuitenkin myös toistensa vastakohtia:

1. Johannes tulisi syntymään arvostettuun pappissukuun. > Jeesus syntyisi aivan tavalliseen maalaisperheeseen.
2. Johanneksen tuleva syntymä ilmoitettiin Jerusalemissa, Israelin pääkaupungissa. > Jeesuksen syntymä ilmoitettiin alle 1000 asukkaan maalaiskylässä Nasaretissa.
3. Johanneksen syntymä ilmoitettiin Jerusalemin temppelissä.[1] > Jeesuksen syntymä ilmoitettiin maaseutuperheen vaatimattomassa talossa.

Ulkoisin puolin Johanneksen syntymästä hehkuu ilmiselvästi enemmän mahtipontisuutta niin hänen vanhempiensa (jae 6) kuin ilmoituspaikankin suhteen.

Jeesuksen kohdalla tapahtuman ihmiset ja paikka olivat vaatimattomia aivan kuten hänen elämänsä ja opetuslapsensa. Mutta Jumalan voima, loisto ja suvereenisuus olivat voimakkaammin esillä niin Jeesuksen syntymän kuin elämänkin kohdalla. Johannes oli suuri, Jeesus oli suurempi. Johanneksen syntymä oli ihmeellinen, mutta Jeesuksen oli vieläkin ihmeellisempi.

Jumalan voima ja armo olivat voimakkaammin esillä Jeesuksen syntymässä ainakin viiden asian suhteen verrattuna ilmoitukseen Johanneksen syntymästä:

1. Johanneksen syntymä tuli vastauksena Sakariaan rukoukseen. < Jeesuksen syntymä Marialle tuli Jumalan omasta aloitteesta.
2. Enkeli tervehti Sakariasta nimeltä. < Mariaa tervehdittiin kutsumalla häntä ”armoitetuksi”.
3. Aiemmin hedelmättömän hedelmöitykselle oli ennakkotapauksia Vanhassa testamentissa. < Neitsyen raskaus oli ennenkuulumatonta
4. Johannes tuli olemaan suuri Herran edessä (1:15). < Jeesus tuli olemaan ”suuri” ilman varauksia (1:32, 35). Jeesus oli suuri itsessään.
5. Johannes tuli olemaan Herran edelläkävijä (1:17). < Jeesus tuli olemaan ”Jumalan Poika” ja kuningas (1:32, 25).

Kuten Johannes Kastaja tulisi itse myöhemmin Jeesuksesta sanomaan: Joh. 3:30-31, Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä. Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien.

Kaikki tämä on tietenkin ymmärrettävää. Muistamme edellisistä saarnoista, kuinka Johannes Kastajan tuli olla Jeesuksen edelläkävijä ja tienraivaaja, hieman kuten noihin aikoihin saapuvan kuninkaan edellä saattoi mennä kuuluttajia, jotka sanoivat: ”Tehkää tietä kuninkaalle” (”Make way for the King”).

 

Vaatimaton ja vähäpätöinen kylä nimeltä Nasaret (Luuk. 1:26)

Päätimme edellisen saarnan jakeisiin 24 ja 25, joissa Elisabet tuli raskaaksi Johannes Kastajalla. Nyt jae 26 hyppää kuusi kuukautta ajassa eteenpäin. Luuk. 1:26, Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

Jumalalla oli jälleen tärkeä tehtävä enkeli Gabrielille. Jakeissa 11-20 tämä samainen enkeli Gabriel oli ilmestynyt ilmoittamaan pappi Sakariaalle, että hänen iäkäs ja hedelmätön vaimo olisi tuleva raskaaksi.

Entä, minkälaisen äidin ja isäpuolen arvelet Jumalan valinneen Jeesukselle? Jos Johannes syntyi papin perheeseen, ehkä Jeesus tulee syntymään ylipapin tai jonkun kuuluisan profeetan perheeseen.

Jumala lähetti Gabrielin, hyvien uutisten lähettilään, Galilean maakuntaan, pieneen 500 – 1000 asukkaan kaupunkiin nimeltä Nasaret[2], joka oli noin 100 km etäisyydellä Jerusalemista. Sanaa ”kaupunki” käytetään tässä varsin avokätisesti. Kyseessä on pikemminkin kylä. Niin mitätön paikka, että Luukas haluaa erikseen mainita, missä maakunnassa se sijaitsee, koska muuten lukijat eivät todennäköisesti osaisi sitä paikantaa.

Nasaret ei ollut mitenkään ihmeellinen tai arvostettu paikka edes juutalaisten keskuudessa, kuten ei ollut koko Galilean maakuntakaan. Päinvastoin Johanneksen evankeliumissa Joh. 1:46, luemme seuraavasti: “Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?” Näin sanoi Natanel kuullessaan, että Vanhan testamentin luvattu Messias, Jeesus, oli Nasaretista.

Nasaret oli Uuden testamentin aikaan 500 – 1000 asukkaan paikka ja isompien kaupunkien asukkaat ylpeyden synnissä helposti vähättelivät maaseudulla asujia. Tämä ilmiö on hyvin havaittavissa nykyäänkin: Monet isompien kaupunkien asukkaat ovat omasta mielestään niin oppineita, muotitietoisia, fiksuja ja filmaattisia ja näin helposti vähättelevät maaseudulla asujia. Kuten Saarnaaja 1:9 sanoo: ”Ei ole mitään uutta auringon alla.”

Tämä on jopa tavallista hullunkurisempaa Suomessa, jossa monet ”isotkin” kaupungit ovat monien muiden maiden mittakaavassa kyläpahaisia. Sitten sitä ollaan niin ”parempaa porukkaa”, kun asutaan vaikkapa Turussa, Espoossa tai kuka missäkin. En tarkoita tällä, että kaikki isommissa kaupungeissa ajattelisivat näin, mutta valitettavan monet ajattelevat.

Täällä vähäpätöisessä maaseutukaupungissa, Nasaretissa, kuitenkin asui Herramme Jeesuksen tuleva äiti. Jumala on maailmankaikkeuden kuningas, mutta hän ei silti ole mikään elitisti. Hän oli heti Jeesuksen syntymästä lähtien lyömässä luuta kurkkuun kaiken maailman ylpeilijöille osoittaessaan erityistä armoa niitä kohtaan, jotka ovat maallisesta näkökulmasta katsottuna köyhiä, vähäpätöisiä ja vaatimattomia. Kuten 1. Pietarin kirjeestä luemme (5:5): “Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon“. (Katso myös Ps. 138:6; Jer. 50:31; Sananl. 6:17, 15:25; Jes. 2:12)

Jeesuksen yllättävän vaatimattomat lähtökohdat valmistavat Luukkaan kirjan lukijan myös siihen, että Jumala saattaa tulla toimimaan ja Jeesus yllättämään muillakin odottamattomilla tavoilla tätä kirjaa lukiessamme.

 

Vähäpätöiset Maria ja Joosef (Luuk. 1:27)

Jakeesta 27 luemme, että Gabriel oli matkalla ”neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria. ”

Jeesus syntyi siis vähäpätöiseen kyläpahaseen, mutta kyllä Jumala varmaan antoi hänelle vanhemmiksi ihmiset, joilla oli merkittävä yhteiskunnallinen asema. Ehkä hän antoi maalliseksi isäksi kuuluisan papin ja äidiksi kuuluisan vaikuttajan? Tämähän helpottaisi Jeesuksen elämäntyötä huomattavasti. Tosin Jumalan voima olisi hieman vähemmän esillä kuin vähäpätöisempien vanhempien kohdalla. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Voimme olla suhteellisen varmoja siitä, että koko Nasaretissa ei asunut ketään kuuluisia vaikuttajia. Mitä tulee Marian taustaan, Luukas on aika niukkasanainen sen suhteen. Hän kertoo meille vain kaksi asiaa hänestä: hän oli neitsyt ja kihlattu Joosef nimiselle miehelle. Luukas jopa kertoo ensimmäiseksi sen, kenelle hän oli kihlattu, ennen kuin edes mainitsee Mariaa nimeltä:

Luuk. 1:27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.

Voimme kuitenkin päätellä vielä yhden asian sen perusteella, että Maria oli kihloissa: hänen ikänsä. Tuohon aikaan tytöt menivät yleensä kihloihin noin 13-15 vuoden ikäisenä[3], joten Mariakin oli todennäköisesti tässä ikähaarukassa. Täten hän ei luultavamminkaan ollut mikään parikymppinen aikuinen, jollaisena monet maalaukset ja patsaat hänet esittävät.

Joosefista Luukas kertoo enemmän mainiten, että hän oli Daavidin suvusta. Tällä tavoin Luukas valmistaa lukijoitaan vastaanottamaan Jeesuksen Messiaana.[4] Vanha testamentti mainitsee moneen otteeseen Messiaan tulevan Daavidin suvusta (Ps. 132:11; Jes. 11:1; Jer. 23:5; Joh. 7:42).

Vaikka Joosef ei tietenkään ollut Jeesuksen biologinen isä, Israelin silloisten lakien mukaan myös isäpuolelta peritty sukulinja oli oikeudellisesti sitova. Tämän lisäksi myös Maria oli Daavidin suvusta[5], mutta siitä lisää myöhemmin Luukkaan 3. luvussa. Jeesus sai siis Daavidin kuninkaallisen verilinjan niin Marian kautta biologisesti kuin Joosefin kautta laillisesti.

Muualta Raamatusta tiedämme Joosefin olleen puuseppä (Matt. 13:55). Se oli hyvä ja rehellinen ammatti, mutta ei mikään ihmeellinen juttu sen aikaisessa yhteiskunnassa. Puuseppä ei myöskään olisi ollut kihloissa ylhäisen naisen kanssa.

Jeesuksen biologinen äiti ja isäpuoli Joosef olivat maallisesta näkökulmasta vaatimattomia ja vähäpätöisiä. Onko tämä mielestäsi yllättävää? Sen ei pitäisi olla. Ylpeys on nimittäin yksi synti, jota Jumala vihaa erityisen paljon. Sananlaskujen luvun 6 jakeet 15 ja 16 sanovat, että on olemassa seitsemän syntiä joita Jumala vihaa erityisen paljon. Listan ensimmäisenä on ylpeys. Ylpeys on erityisen ongelmallista ainakin kolmessa suhteessa:

1. Ensimmäiseksi, ylpeys estää monia ottamasta Kristusta vastaan Pelastajanaan. Syntisyyden ja oman avuttomuutemme myöntäminen iankaikkisen elämän saamiseksi on jatkuva kompastuskivi ylpeille ihmisille.

2. Toiseksi, meidän ei pidä kerskata itsestämme. Jos haluamme kerskata, silloin meidän pitäisi kehua Jumalan erinomaisuutta. Ylpeys pyrkii palkitsemaan meidät jostakin sellaisesta, minkä Jumala on tehnyt. Ylpeys ottaa Jumalalle kuuluvan ylistyksen ja pitää sen itsellään. Ylpeys sai Saatanankin alun perin kapinoimaan Jumalaa vastaan (Jes. 14:12-15). Ylpeys on itse asiassa itsensä palvomista. Me emme pystyisi tekemään mitään tässä maailmassa, jos Jumala ei varustaisi ja auttaisi meitä: 1. Kor. 4:7 “Kuka antaa sinulle erikoisaseman? Onko sinulla mitään, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos kerran olet saanut kaiken lahjaksi, miksi ylpeilet niin kuin se olisi omaa ansiotasi?”

Tämän vuoksi me ylistämme Jumalaa, hän yksin on sen ansainnut.

3. Kolmas syy, minkä takia ylpeys on erittäin ongelmallista: Ylpeys rajoittaa monia uskovia olemaan suurempia työkaluja Jumalan käsissä. Olemme niin ylpeitä koulutuksestamme, viisaudestamme, raamatuntietämyksestämme, hurskaudestamme, ym., että Jumala ei tule käyttämään meitä väkevästi, jotta ylpeytemme ei paisuisi lisää. (2. Kor. 12:9).https://www.gotquestions.org/Suomi/raamattu-ylpeys.html

Miten on oman elämäsi laita näiden asioiden suhteen? Estääkö ylpeys sinua tunnustamasta syntisyyttäsi ja sitä, että ansaitsisit iankaikkisen kadotuksen? Oletko ylpeä elämästäsi aivan kuin olisit itse luonut itsesi niillä kyvyillä ja lahjakkuuksilla, joita sinulla kenties on?

Näiden asioiden valossa ei siis ole mikään ihme, että löydämme vähäpätöisen Marian ja Joosefin vaatimattomasta ja vähäpätöisestä Nasaretin kylästä. Voin vain kuvitella miten joku, jolla on jo erityisen isoja ongelmia ylpeyden kanssa, tulisi vieläkin ylpeämmäksi tietäessään olevansa Jumalan Jeesuksen maanpäällinen vanhempi.

 

Marian neitsyys (Luuk. 1:27)

Mikä oli vaatimattomuuden lisäksi toinen edellytys Jeesuksen äidille? Se oli neitsyys. Huomatkaa kuinka Luukas painottaa, että Maria oli neitsyt mainitsemalla tämän kaksi kertaa samassa jakeessa: Luuk. 1:27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria. (Alleviivaukset minun. Katso myös 1:34-35)

Raamatussa esiaviollinen seksi liittyy haureuden syntiin. 1. Kor. 7:2, Mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.https://www.gotquestions.org/Suomi/seksi-ennen-avioliittoa.html

Marian kannalta oli hyvä, ettei hän ollut syyllistynyt haureuteen. Oli ilmeistä, että Jumalan tarkoitus oli nimenomaan antaa neitsyen kantaa Jeesusta kohdussa. Marian ollessa neitsyt on ilmeistä, että Jeesuksella ei ollut syntistä biologista isää. Jos Maria ei olisi ollut neitsyt, Jeesuksen jumalallisuudesta spekuloitaisiin vieläkin enemmän kuin nyt.

Edellytys Marian neitsyydelle toimii myös hyvänä muistutuksena meille. Mitä paremmin pidämme Jumalan käskyt Raamatun ohjeiden mukaan, sitä suurempana työkaluna hän voi käyttää meitä tuomaan suunnitelmiaan toteen. Marialla ei ollut mitään ylevää taustaa. Mutta lukiessamme Luukkaan evankeliumia eteenpäin, käsityksemme Marian nöyryydestä ja kuuliaisuudesta Jumalalle tulee vain voimistumaan. Juuri tämänlaisia ihmisiä Jumala usein etsii ja käyttää pikemminkin kuin ihmisiä, jotka ovat omasta mielestään tai maailman mielestä fiksuja ja filmaattisia.

Jumala muuten antoi meille esimakua Jeesuksen neitseellisestä syntymästä jo Vanhan testamentin ensimmäisessä kirjassa. Heti Aatamin ja Eevan syntiinlankeemuksen jälkeen 1. Moos. 3:15 kertoo meille, että vaimon siemen on tuleva rikkoman käärmeen pään. Huomaatko mitään outoa tässä ennustuksessa? Eihän vaimolla ole siementä, vaan siemen tulee nimenomaan mieheltä, paitsi tietenkin neitseellisessä syntymässä. Tässä 1. Moos. 3:15 jakeessa onkin nimenomaan verhottu ennustus siitä, kuinka Jeesus tulee voittamaan sen ”vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana” (Ilm. 20:2) perusteellisesti ja lopullisesti. Juuri näin kävi ristillä.

Toki Vanhassa testamentissa on myös monia muita jakeita tulevasta Messiaasta. Joidenkin laskujen mukaan niitä on satoja (https://www.gotquestions.org/Suomi/Vanha-testamentti-Jeesus-Kristus.html). Katsomme muutamia niistä lähemmin tulevaisuudessa, mutta nyt pysymme Marian neitsyydessä.

Joidenkin skeptikkojen mielestä tämä neitsyestä syntyminen ei voi kuitenkaan olla totta, koska se vain olisi liian suuri mahdottomuus. Vastaan heille seuraavasti: teillä ei ole ongelmaa sen kanssa, että maailmankaikkeuden luoja, Jumala, ruumiillistuu maailmaamme ihmisenä, vauvana, mutta se että hän ruumiillistuu neitsyeen, on ylitsepääsemätön ongelma. 1. Moos. 1:3-26 kertoo Jumalan luoneen maailmankaikkeuden puhumalla. Neitsyen tuleminen raskaaksi on aika monta kertaluokkaa pienempi ihme.

Neitseellinen syntymä ei tietenkään sovi niiden ajatusmaailmaan, jotka haluavat kieltää Jumalan, Raamatun tai jopa vain Jeesuksen jumalallisuuden. Jotkut epäilijät esimerkiksi väittävät Marian neitseellisen raskauden olevan lainattu vanhemmista pakanallisista jumalaistaruista. Nämä päättömät väitökset romuttuvat täydellisesti, kun niitä tutkikaan vähänkin tarkemmin, esim. tällä sivulla: https://www.gotquestions.org/suomi/Jeesus-myytti.html
.

Tiedämme tämän saarnasarjan ensimmäisen osan perusteella, että Luukas oli korkeasti koulutettu lääkäri. Luukas kyllä tiesi, miten ihmeellinen ja käsittämätön juttu neitseellinen syntymä on. Jos korkeasti koulutettu lääkäri yrittäisi huijata ihmisiä keksimillään tarinoilla, niin tuskin hän lisäisi tarinaan niin käsittämätöntä asiaa kuin neitseellinen syntymä, ainakaan jos hän haluaisi ihmisten ottavan hänen kirjoituksensa vakavissaan. Tämäkin on jälleen kerran tietynlainen todistus Luukkaan kirjoitusten aitoudesta. Kukaan vakavaa historiallista kuvausta kirjoittava henkilö, etenkään korkeasti koulutettu lääkäri, ei lisäisi neitseellistä syntymää tarinaansa. Luukas tiesi miten hullunkuriselta tämä kuulostaisi. Siksi hän varta vasten painotti asiaa toistamalla sen moneen kertaan. Hän halusi nimenomaan varmistaa, että tämä asia ei jäisi kenellekään epäselväksi, niin ihmeelliseltä kuin se kuulostikin.

Luukas painottaa Marian neitsyyttä, koska emme voi liioitella neitseellisen syntymän tärkeyttä ja sen yhteyttä Jeesuksen koko olemukseen. Juuri tämä neitseellinen syntymä on todisteena Jeesuksen jumaluudesta ja synnittömyydestä. Me synnymme syntisinä. Jokainen, joka on ollut tekemisissä pienten lasten kanssa, tietää tämän varsin hyvin.

Psalmi 51:5 Daavid sanoo: ”Katso, minä olen synnissä syntynyt”.

Ainoat synnittöminä syntyneet ihmiset olivat Aatami ja Eeva. He kuitenkin muuttuivat syntisiksi lankeemuksensa kautta ja Aatamin kautta myös me, jotka olemme hänen kupeistansa lähtöisin. Room. 5:19 sanoin: ”Yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi.”

Tämän takia neitseellinen syntymä on niin tärkeä. Jeesus ei ollut lähtöisin Aatamin siemenestä, vaan Pyhästä Hengestä (Luuk. 1:35). Muutoin Jeesuskin olisi ollut perisynnin (”original sin”) turmelema, eikä meillä olisi toivoa. Ilman Jeesusta joutuisimme itse maksamaan tuomion kaikista rikkomuksistamme, synneistämme, oikeudenmukaiselle, äärettömälle ja pyhälle Jumalalle. Tiedätkö, mikä on oikeudenmukaisen tuomarin tuomio rikkomuksista ääretöntä Jumalaa vastaan? Tuomiohan yleensä kovenee sitä mukaan, mitä suurempi ero on rikkojan ja rikotun välillä. Hyttynenhän saa yleensä kuolemantuomion purressaan ihmistä. Koirankin saa yleensä kovemman tuomion, kuin jos toinen ihminen purisi ihmistä. Samaten, jos yrität tappaa presidentin, siitä voi tulla kovempi tuomio kuin työkaverin tapon yrityksestä.

Oikeudenmukainen tuomio rikkomuksista iankaikkista ja pyhää Jumalaa vastaan on iankaikkinen kadotus. Rangaistus ei pääty koskaan, koska rikkomukset olivat äärettömän pyhää Jumalaa vastaan. Onneksemme Jumalalla on kuitenkin myös hyviä uutisia meille, erittäin hyviä uutisia, maailman parhaimpia uutisia: evankeliumi. Jumalan armon kautta Jeesus syntyi ilman perisyntiä ja eli täydellisen elämän sortumatta syntiin, toisin kuin Aatami ja Eeva. Näin ollen hän, joka ei ansainnut mitään tuomiota, pystyi vastaanottamaan niiden tuomion, jotka sen ansaitsisivat. Jeesus oli ääretön ja pyhä ja hän maksoi ristillä niiden tuomion, jotka katuvat rikkomuksiaan ja alistuvat tottelevaisesti hänen herruutensa alle. Tämä on evankeliumi, eli hyvät uutiset, tiivistettynä.

Jouduimme synnin pauloihin Aatamin kautta, mutta Jeesuksen kautta voimme päästä siitä vapaaksi.

Room. 5:19, Sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.

Oletko sinä katunut syntejäsi ja alistunut tottelevaisesti Jeesuksen herruuden alle? Vai etkö halua elää Raamatun ohjeita noudattaen, koska rakastat syntejäsi niin paljon, vaikka ne lopulta vievät sinut kadotukseen? Vai onko ongelmanasi kenties ylpeytesi? Estääkö ylpeytesi tunnustamasta, miten syntinen ja tuomion ansaitseva oletkaan? Oli miten oli, älä enää viivyttele. Tee rauha Jumalan kanssa tänään sen ollessa vielä mahdollista, ennen kuin sydämesi puutuu liian kovaksi. Jos tunnet Pyhän hengen vetävän sinua kohti Jumalaa juuri tänään, älä viivyttele, tartu tilaisuuteen saman tien, ennen kuin maailman huolet ja viettelykset taas vievät sinut mukanaan.

 

Kertaus

Tänään aloitimme vertaamalla Jeesuksen ja Johannes Kastajan syntymäilmoituksia, niiden samankaltaisuuksia ja vastakohtia. Kummankin tuleva syntymä olisi ihmeellinen, mutta Jeesuksen tulisi olemaan kaikin puolin ihmeellisempi. Johannes oli vain Jeesuksen edelläkävijä niin syntymänsä kuin elämäntyönsä puolesta.

Gabrielin ilmoituksessa Johanneksen syntymästä heijastui eräänlainen mahtipontisuus. Ilmoitus hänen syntymästään tapahtui Jerusalemin temppelissä papille, kun taas ilmoitus Jeesuksen syntymästä tapahtui vähäpätöisessä kylässä Galilean Nasaretissa maallisesta näkökulmasta aivan tavalliselle tytölle.

Siinä olisi varmasti monelle Helsingissäkin asuvalle sulateltavaa, jos suomen merkittävin henkilö vaikuttaisi esim. Eurajoelta käsin.

Ei ole siis mikään ihme, että löysimme Jeesuksen tulevat vanhemmat, vähäpätöisen Marian ja Joosefin, vaatimattomasta ja vähäpätöisestä Nasaretin kylästä. Jeesuksen vanhemmaksi tuleminen olisi ollut omiaan lisäämään kenen tahansa ylpeyttä.

Mikä on oma tilanteemme ylpeyden syntien suhteen? Ylpeys on synti, jota Jumala vihaa erityisen paljon. Kuten totesimme, ylpeys vaikutta meihin seuraavin tavoin:

1.  Ylpeys estää meistä ottamasta Kristusta vastaan pelastajanamme,
2.  Ylpeys tekee meidät yhä ylpeämmiksi, vaikka olemme saanet kaiken lahjaksi Jumalalta.
3.  Ylpeys rajoittaa Jumalaa käyttämästä meitä enempää, jotta ylpeytemme ei kasvaisi lisää.

Toinen asia joka usein estää Jumalaa käyttämästä meitä enempää on tottelemattomuutemme Jumalan käskyille. Esim. Marian kohdalla esiaviollinen seksi, jonka Raamattu kieltää, olisi mitätöinyt hänet olemasta Jeesuksen äiti. Marian neitsyys oli avainasemassa Jumalan suunnitelmissa. Omassakin elämässämme tottelevaisuutemme tai tottelemattomuutemme vaikuttaa siihen, miten Jumala siunaa meitä käyttämällä meitä tuodessaan suunnitelmiaan toteen.

Marian kohdalla oli varsin tärkeää, että hän oli neitsyt. Luukas painotti Marian neitsyyttä erityisen voimakkaasti, koska emme voi liioitella neitseellisen syntymän tärkeyttä ja sen yhteyttä Jeesuksen koko olemukseen. Juuri tämä neitseellinen syntymä on todisteena Jeesuksen jumaluudesta ja synnittömyydestä. Jeesus ei tullut miehen synnin turmelemasta siemenestä. Jeesus syntyi ilman syntiä aivan kuten Aatami. Mutta toisin kuin Aatami, hän ei sortunut syntiin ja pystyi näin ollen maksamaan ristillä lunnaat myös meidän synneistämme.

Oletko sinä vastaanottanut Jeesuksen Herranasi ja näin ollen hänen lunastuksensa syntiesi puolesta? Näkyykö Jeesuksen herruus elämässäsi?

 

Rukoilkaamme

Pyydämme sinulta Jumala, että auttaisit meitä ylpeyden synneissämme. Monesti kuvittelemme olevamme monin tavoin muita parempia unohtaen, että olemme saaneet kaiken hyvän sinulta. Jos ylpeilemme, olkaamme ylpeitä sinusta. Auta meitä ymmärtämään ja muistamaan tämä asia paremmin. Tee meistä nöyrempiä ja täten kirkkaampia peilejä käsissäsi, heijastamaan paremmin sinun loistoasi ja voimaasi, eikä omaa nokkeluuttamme. Anna meille siunaus olla vähäpätöisiä ihmisiä Marian ja Joosefin tapaan, joiden kautta sinun suuret tekosi nousivat etusijalle.

Rukoilen myös erityisesti niiden puolesta, jotka eivät ole ylpeydessään hyväksyneet omaa syntisyyttään, eivätkä ole takertuneet Jeesukseen ja alistuneet hänen herruutensa alle. Murra heidän ylpeytensä ennekuin on liian myöhäistä ja he joutuvat vastamaan rikkomuksistaan ääretöntä Jumalaa vastaan iankaikkisessa kadotuksessa.

Jeesuksen lupausten kautta pyydämme näitä asioita sinulta, Isä. Aamen.

Lisää saarnoja osoitteessa www.maallikkosaarnaaja.com

Lähteet

[1] Temppelin etumaisessa majassa, jonka toisella puolella, esiripun eristämänä, oli niin sanottu ”kaikkeinpyhin”. Kaikkeinpyhimmässä pidettiin liiton arkkia, joka symbolisoi Jumalan läsnäoloa.

[2] https://en.wikipedia.org/wiki/Nazareth ; https://www.jesus-story.net/about-nazareth/

[3] At this time Mary likely was no more than fifteen years old, probably closer to thirteen, which was the normal age for betrothal. Stein, R. H. (1992). Luke (Vol. 24, p. 82). Nashville: Broadman & Holman Publishers.

[4] Creed (1930: 16–17) regards the Joseph–virgin birth combination as problematic since Jesus derives his Davidic heritage from Joseph, even though Jesus is not truly Joseph’s son (so also Luce 1933: 87). But this is not as great a problem as Creed and Luce make of it. Legally, since Mary at the time of her engagement is Joseph’s wife, any child born to Mary would be regarded as Joseph’s, if he accepted care for the child. Precedent for moving ancestry exists in levirate marriage, though it goes the other direction (Deut. 25:5–10), that is, a levirate child is credited to the dead brother’s and earlier husband’s line, even though that brother did not produce the child. BECNT: Luke Vol 1.

[5] Lisää Marian ja Joosefin sukuluetteloista sekä näennäisestä ristiriidasta Matteuksen ja Luukkaan sukuluetteloiden välillä: https://www.gotquestions.org/Suomi/Jeesus-sukuluettelot.html)