Johdanto

Edellisessä saarnassa pääsimme Isä meidän -rukouksen loppuun, mutta ennen kuin siirrymme seuraavaan raamatunkohtaan, haluan pysyä tässä rukousteemassa vielä hetken. Olisi nimittäin harmillista, jos olemme kuunnelleet kaikki edelliset saarnat, mutta silti rukouselämämme ei ole parantunut.

 

Tämänkertaisen ja kahden seuraavan saarnan tarkoitus on siis parantaa rukouselämäämme. Jos et kuitenkaan ole vielä kuunnellut saarnasarjaa Isä meidän -rukouksesta, niin kehotan sinua ehdottomasti kuuntelemaan sen ensiksi. Isä meidän -rukousta käsittelevässä saarnasarjassa opimme rukoilun perusteet, jonka jälkeen on hyvä jatkaa tämänpäiväisestä saarnasta.

Rukoileminen on siis hyvin tarpeellista elämässämme ja sen takia Jumala on jopa käskenyt meitä rukoilemaan. Kyllä, se on käsky. Eli rukoilemattomuus on jopa tottelemattomuutta Jumalalle, Luuk. 18:1: Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.

Käytännön vinkkejä parempaan rukouselämään

Tiedän, että rukoilu ei ole helppoa, ei ainakaan omassa elämässäni. Täten esitän 7 rukoiluun liittyvää ongelmaa, joiden kanssa monesti kamppailen ja sen jälkeen käymme läpi strategioita, joiden avulla voimme saada voiton näistä seitsemästä ongelmasta. Tässä saarnassa käymme läpi niistä kolme ensimmäistä:

1. Väsymys: Monesti olen väsynyt ja jos laitan silmäni kiinni ja alan rukoilla, saatan nukahtaa.

2. Kyseenalainen hyöty: Tunnen, että rukouksistani ei välttämättä ole paljoa hyötyä. Jumala tekee, mitä Jumala tahtoo. En voi vaikuttaa hänen tahtoonsa tai tekemisiinsä.

3. Sanattomuus: En tiedä, mitä sanoisin rukouksissani.

     (Seuraavat neljä kohtaa jäävät seuraaville kerroille)

4. Tylsyys: Tunnen, että sanon aina samat asiat samalla lailla yhä uudestaan ja uudestaan ja tämä on tylsää.

5. Tunnen, että rukouksiini ei vastata. Sitä paitsi, Jumalalla on varmaan tärkeämpääkin tekemistä kuin minun pieniin ongelmiin puuttuminen.

6. Kiire: Välillä on niin kiire, että minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa rukoilla.

7. Keskittymisen puute: Rukoilu vaatii paljon keskittymistä ja ajatukseni harhailevat helposti.

Väsymys

Itse olen monesti alkanut rukoilemaan nukkumaan mennessäni illalla, saanut sanottua muutaman lauseen ja huomaamattani alkanut nukkumaan. Sitten aamulla olen ehkä herännyt niin myöhään, ettei ole ollut aikaa rukoilla tai syödä aamiaista. Sitten ihmettelen, kun päivä ei oikein ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen;”

Olen kuitenkin löytänyt tähän useita ratkaisuja, jotka ovat itse asiassa varsin yksinkertaisia. Jos olen väsynyt:

• En laita silmiäni kiinni rukoillessani
• Rukoilen kävellessäni
• Rukoilen joko illalla tai aamulla sen mukaan, milloin olen pirteämpi
• Rukoilen ruokatunnilla
• Rukoilen jopa autoa ajaessani, jos pystyn samalla keskittymään liikenteeseen.

Kyseenalainen hyöty

Toinen ongelma hyvään rukouselämään on mielikuva, että meidän rukouksistamme ei välttämättä ole mitään hyötyä. Jos Jumala on jo kaikkivoipana päättänyt, miten asiat sujuvat, niin mitä hyötyä rukouksistani voisi olla?

Näin ajatellessamme unohdamme kuitenkin yhden asian. Nimittäin sen, että rukouksiemme tarkoituksena on rukoilla pelkästään Jumalan tahdon puolesta. Tämä on varmasti yllätys monelle. Monesti rukouksemme Jumalalle on kuin toivelista joulupukille. Ei Raamattu opeta meitä rukoilemaan näin.

Kuten muistamme Isä meidän -rukoussarjan seitsemännestä osasta*, Jumalan määräyksellinen tahto on, että rukoilemme hänen kaikkivoivan tahtonsa puolesta. Raamattu siis opettaa meitä tuntemaan ja tietämään Jumalan tahdon ja rukoilemaan sen mukaan. Tämän takia usein päätämme rukouksemme sanoihin: ”Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen!”. Jos teemme jotakin jonkun nimessä, se tarkoittaa hänen arvovaltansa käyttöä tai tukea. Esimerkiksi, jos olisin poliittisessa neuvottelussa, niin silloin saattaisin neuvotella esim. Suomen pääministerin tai hallituksen nimissä. Tämä myös tarkoittaa, että neuvottelen heidän tahtonsa mukaisesti. En voi mennä neuvotteluihin pääministerin nimissä ja sitten neuvotella vasten hänen tahtoaan, miten vain itse haluan. Jeesuksen nimessä rukoileminen tarkoittaa samaa asiaa. Rukoilemme Jeesuksen arvovaltaa käyttäen ja Jeesuksen, eli Jumalan, tahdon mukaisesti, 1. Joh. 5:14: Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä. *https://www.maallikkosaarnaaja.com/multimedia-archive/isa-meidan-rukous-osa-7-jumalan-tahto/

”Jeesuksen nimessä, aamen” on kuitenkin monelle meistä puoliautomaattinen tokaisu ja emme edes ajattele, mitä se tarkoittaa. Tämän takia itse yritän muistaa välillä sanoa sen sijaan: ”Jeesuksen tahdon mukaisesti rukoilen, aamen”. Tämä muistuttaa minua paremmin siitä, minkälaisten asioiden puolesta minun tulee rukoilla. Meidän rukouselämän käytäntönä tulisi olla Jumalan tahdon tietäminen ja sitten sen mukaan rukoileminen. Jumalan tahdosta voi tosiaan lukea lisää Isä meidän -rukoukssarjan seitsemännestä osasta: https://www.maallikkosaarnaaja.com/multimedia-archive/isa-meidan-rukous-osa-7-jumalan-tahto/

Entä mitä hyötyä tästä Jumalan tahdon puolesta rukoilemisesta on? Toteuttaahan Jumala tahtonsa rukoilinpa sen puolesta tai en. Vastaus tähänkin käy ilmi saarnasta, joka käsitteli Jumalan tahtoa, mutta lyhyesti sanottakoon, että Jumalan tahdon puolesta rukoileminen siunaa meitä vähintään neljällä eri tavalla:

• Se muistuttaa meitä Jumalan tahdosta ja täten asennoittaa elämämme ja tekomme paremmin Jumalan tahdon alaisuuteen.
• Jumala pystyy täten käyttämään meitä tehokkaammin tarkoituksiinsa, joista meidät palkitaan ikuisuudessa.
• Tunnemme Jumalan läsnäolon paremmin, jonka seurauksena arvostamme ja luotamme häneen enemmän.
• Edelliset kolme kohtaa yhdessä johtavat ylistävämpään sydämeen ja rauhallisempaan sieluun.

Rukoilemisesta on siis monenlaista hyötyä, lähinnä sinulle itsellesi. Jumala kyllä toteuttaa suvereenisen tahtonsa rukoilitpa tai et, mutta jos haluat olla työkaluna hänen tahtonsa toteuttamisessa ja kokea hänen läsnäolon ja vaikutuksen elämässäsi, niin silloin on hyvä rukoilla hänen tahtonsa puolesta hänen käskynsä mukaan. Jeesus on tästä paras esimerkki. Hänen, jos kenenkään, ei olisi tarvinnut rukoilla niin paljon kuin muiden. Mutta hän itse asiassa oli tavan takaa rukoilemassa. Jos Jeesuksen oli hyvä rukoilla tavan takaa, niin kuinka paljon enemmän meidän, jotka olemme hengellisesti häntä paljon heikompia.

Toinen mainio esimerkki on Job. Oliko Jumalan tahdon mukaista, että hän EI rankaisut Jobin ystäviä? Kyllä. Mutta oli hienoa, miten Jumala armossaan salli Jobin olevan se työkalu, jonka kautta Jobin ystävät välttivät rankaisun:

Job 42:8: Ottakaa siis seitsemän mullikkaa ja seitsemän oinasta, käykää minun palvelijani Jobin luo ja uhratkaa puolestanne polttouhri, ja minun palvelijani Job rukoilkoon teidän puolestanne. Tehdäkseni hänelle mieliksi en saata teitä häpeälliseen rangaistukseen siitä, ettette puhuneet minusta oikein niinkuin minun palvelijani Job.”

Job 42:9: Niin teemanilainen Elifas, suuhilainen Bildad ja naemalainen Soofar menivät ja tekivät, niinkuin Herra oli heille puhunut; ja Herra teki Jobille mieliksi.

“…ja Herra teki Jobille mieliksi”. Jumala siis pisti Jobin rukoilemaan sellaisen asian puolesta, jonka Job halusi toteutuvan (ja joka myös oli Jumalan tahto). Jumala voisi toteuttaa kaiken tahtonsa ilman meidän rukouksiamme. Ei Jumala tarvitse meitä mihinkään, hänhän on kaikkivoipa Jumala. Mutta kun me rukoilemme hänen tahtonsa puolesta, saamme suuren ilon Jumalan vastatessa, näemme Jumalan voiman ja rakkauden selvemmin ja Jumala saa meiltä ylistystä. Mikäpä voisi olla tätä parempaa?

Joidenkin asioiden kohdalla meillä ei tietenkään aina ole varmuutta Jumalan tahdosta. Emme voi aina heti tietää, onko se Jumalan tahto, että esim. muutamme toiseen kaupunkiin, vaihdamme autoa, työpaikkaa, jne. Näissä tilanteissa meidän tulisi mennä mietiskellen ja rukoillen Jumalaan luo ja pyytää häntä antamaan meille ymmärrystä päättää oikein. Voimme keskustella Jumalan kanssa: Herra, olen ajatellut vaihtaa työpaikkaa näistä ja näistä syistä, mitä mieltä olet? Sitten olet hiljaa ja mietiskelet asiaa siinä Jumalan edessä.

Voimme myöskin totella neuvoa, jonka Jumala on meille jo antanut:

Sananl. 15:22: Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia. Kysykäämme siis neuvoa myös muilta kypsiltä uskonveljiltämme ja -sisariltamme

Myös Raamatun luku johdattaa meitä usein Jumalan tahdon mukaisiin päätöksiin. Kuinka usein olen alkanut lukemaan Raamattua satunnaisesti ja olen törmännyt juuri minun tilannettani koskettavaan tekstiin.

Lopuksi, ja tämän ehkä pitäisi olla ensimmäinen huomioon otettava asia, Jumala on luvannut antaa lisää viisautta jokaiselle, joka sitä pyytää (Jaak 1:5).

Rukous on suuri lahja Jumalalta. Hyödyntäkäämme sitä enemmän tuntemalla hänen tahtonsa paremmin.

Sanattomuus

Kolmas ongelma liittyen rukouselämäämme on se, että emme aina tiedä, mitä sanoisimme. Meistä voi tuntua ihan kuin ei olisi mitään asiaa Jumalalle. Tähän ei kuitenkaan ole mitään syytä, koska Jumala jopa kertoo meille monia asioita, joiden puolesta hän haluaa meidän rukoilevan.

Rukouskäskyt

Kävimme läpi niin kutsuttuja rukouskäskyjä Isä meidän -rukoussarjan seitsemännessä osassa*. Meitä käsketään rukoilemaan esim. vihollistemme puolesta, kiusausten välttämisen puolesta, evankeliumin nopean leviämisen puolesta, ym. Koko listan voi lukea Isä meidän -rukoussarjan seitsemännestä osasta. *https://www.maallikkosaarnaaja.com/multimedia-archive/isa-meidan-rukous-osa-7-jumalan-tahto/

Määräyksellinen tahto

Tiedämme Jumalan tahdon olevan, että me ja muut tottelisimme hänen käskyjään tai komentojaan. Voimme siis rukoilla Jumalan määräyksellisen tahdon toteutumisen puolesta. Jumala on esim. käskenyt tai määrännyt meitä pidättäytymään lihallisista himoista (1. Piet. 2:11), välttämään tyhjiä puheita (1. Tim. 6:20), olemaan ystävällisiä ja nöyriä (Kol. 3:12), jne. Tässä on siis rukousaiheita, jotka ovat ihan varmasti Jumalan tahdon mukaisia. Isä meidän rukoussarjan osassa seitsemän voi lukea näistä lisää.

Mitä Raamatun henkilöt rukoilivat

Voimme myös analysoida asioita, joita Raamatun Pyhän Hengen vaikutuksen alla olevat uskovat rukoilivat ja rukoilla itse samojen asioiden puolesta:

• Voimaa todistaa muille oikeita sanoja käyttäen, Ef. 6:19: ”ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,” (katso myös Ap. t. 4:29)
• Pelastusta uskottomille, Room 10:1: Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.”
• Seurakunnan yhtenäisyyttä, Joh. 17:21: ”…että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.” (Katso myös Room. 15:5)
• Jumalan läheisyyttä ja ohjausta*, Luuk. 11:13: Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!” *jotkut ovat sitä mieltä, että tässä olivat kyseessä Pyhän Hengen lahjat. Itse en ole sitä mieltä, koska Pyhä Henki ei ole vielä tässä kohtaa Uudessa testamentissa saapunut yleisesti uskoviin. Raamattu opettaa Pyhän Hengen saapuneen uskoviin vasta ensimmäisenä helluntaina Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Toiseksi, Pyhää Henkeä ei voi anoa. Hän saapuu automaattisesti kaikkiin uskoviin pelastuksen myötä. Lue saarna Isä Meidän -rukous, osa 4. Pyhän Hengen voimakkaampaa ohjausta voi kylläkin anoa ja siksi mielestäni tämän voi mielestäni parhaiten ymmärtää Jumalan läheisyyden ja ohjauksen pyytämiseksi. http://www.gotquestions.org/Suomi/taytetty-Pyha-Henki.html
• Herran siunausta ja ohjausta seurakunnan vanhimmille, Ap. t. 14:23: Ja kun he olivat valinneet heille vanhimmat jokaisessa seurakunnassa, niin he rukoillen ja paastoten jättivät heidät Herran haltuun, johon he nyt uskoivat.
• Herran siunausta ja ohjausta lähetyssaarnaajille, Ap. t. 13:2-3: Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: “Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut”. Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään. (Lue myös Room. 15:30-31)
• Mahdollisuutta rohkaista toinen toistamme uskossamme, 1 Tess. 3:10: Öin ja päivin me mitä hartaimmin rukoilemme saadaksemme nähdä teidän kasvonne ja täyttää sen, mitä teidän uskostanne puuttuu.
• Parempaa Jumalan tuntemusta, Kol 1:10: vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta, (Lue myös Ef. 1:17)
• Voimaa, kestävyyttä ja kärsivällisyyttä, Kol 1:11: ja hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä,
• Ymmärrystä Kristuksen rakkauteen meitä kohtaan, Ef. 3:14,18-19: Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
• Syvempää ymmärrystä koskien meidän ikuista toivoa ja Jumalan voiman suuruutta meitä kohtaan, Ef. 1:16,18-19: en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme – sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan.
• Jumalan saattavan loppuun meidän hyvät tarkoituksemme, 2. Tess. 1:11: Sitä varten me aina rukoilemmekin teidän puolestanne, että meidän Jumalamme katsoisi teidät kutsumisensa arvoisiksi ja voimallisesti saattaisi täydelliseksi kaiken teidän halunne hyvään ja teidän uskonne teot,
• Että tekisimme hyviä töitä, Kol. 1:10: vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta,
• Ennen kaikkia tärkeitä ja jopa vähemmän tärkeitä päätöksiä, Luuk. 6:12-13.
• Ennen kaikkia tärkeitä ja jopa vähemmän tärkeitä elämäntilanteita, Luuk. 22:39-44.
• Uskovien sekä uskottomien terveyden puolesta, Ap. t. 28:8: Ja Publiuksen isä makasi sairaana kuumeessa ja punataudissa; ja Paavali meni hänen luoksensa, rukoili ja pani kätensä hänen päälleen ja paransi hänet (Lue myös Jaak.5:13). Tämä ei tietenkään tarkoita, että Jumalan tahto on aina parantaa ihmiset sairauksista, mutta jos emme ole varmoja, mikä hänen tahtonsa kyseisen asian suhteen on, emme häviä mitään rukoilemalla. Kuka tietää, ehkäpä Jumala saattaa käyttää tätä työkaluna tuomaan kyseisen henkilön uskoon. Jeesus paransi monia ja osa heistä tuli sen jälkeen uskoon.

Toisaalta Jumalan tahto voi olla, että saamme jonkun sairauden, josta koituu kohtalomme, kuten    kävi Elisan kanssa, joka oli yksi Raamatun mahtavimpia profeettoja, 2.Kun. 13:14: Mutta kun Elisa sairasti kuolintautiansa, tuli Jooas, Israelin kuningas, hänen tykönsä. Ja kumartuneena hänen kasvojensa yli hän itki ja sanoi: “Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!”

• Ihmetekoja Jumalalta, Ap. t. 12:5: ”Niin pidettiin siis Pietaria vankeudessa; mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä. ” Tämäkään ei tarkoita, että Jumala tulee aina suorittamaan pyytämämme, mutta jos emme ole varmoja, mikä hänen tahtonsa kyseisen asian suhteen on, emme häviä mitään rukoilemalla.
• Parempaa ymmärrystä Jumalan tahdosta, Kol 1:9: Sentähden emme mekään, siitä päivästä alkaen, jona sen kuulimme, ole lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen hänen tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä,
• Parempaa hengellistä arvostelukykyä ja tietoa, Filip. 1:9-10: Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te Kristuksen päivään saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi,

Mitä Pyhä Henki johdattaa meidät rukoilemaan?

Kaiken näiden asioiden lisäksi, joiden puolesta Jumala itse on kehottanut meitä rukoilemaan, Pyhä Henki myös laittaa muita asioita sydämeemme, joiden puolesta meidän tulisi rukoilla. Meidän täytyy vain hiljentyä kuuntelemaan. Olen ihan varma, että jos vietät esim. 20 minuutta hiljaisuudessa rukoillen ja mietiskellen Raamatun asioita, niin Pyhä Henki varmasti pistää asioita mieleesi*, joista hän haluaa sinun rukoilevan. (Ef. 6:18, Juud. 20) *http://www.gotquestions.org/Suomi/hengessa-rukoileminen.html

Kertaus

Väsymys

Ensimmäinen rukoilemiseen liittyvä ongelma oli väsymys. Strategiota sen voittamiseksi olivat mm. rukoileminen joko illalla tai aamulla sen mukaan, milloin olet pirteämpi, kävellessäsi ja ruokatunnillasi.

Kyseenalainen hyöty

Toinen ongelma oli rukouksiemme kyseenalainen hyöty. Tähän liittyen opimme, että vaikka Jumala toteuttaa tahtonsa, rukoilimmepa sen puolesta tai emme, niin Jumalan tahdon eli Jeesuksen nimessä rukoileminen siunaa meitä mm.

• Muistuttamalla meitä siitä, mikä on Jumalan tahto
• Sen seurauksena olemme hänelle kuuliaisempia ja Jumala pystyy käyttämään meitä tehokkaammin tarkoituksiinsa
• Tunnemme hänen läsnäolonsa elämässämme paremmin.

Jos taas emme ole varmoja Jumalan tahdon suhteen jossain asiassa, voimme:

• Hiljentyä rukouksessa mietiskelemään hänen tahtoaan
• Lukea hänen sanaansa ja antaa sen vaikuttaa meihin
• Kysyä neuvoa uskossa kypsiltä veljiltämme ja sisariltamme
• Pyytää Jumalalta lisää viisautta, jota hän on luvannut antaa jokaiselle, joka sitä pyytää.

Sanattomuus

Kolmas este rukousmotivointiimme oli sanattomuus, johon oli neljä lääkettä:

1. Voimme rukoilla kaikkien niiden asioiden puolesta, joista Jumala on käskenyt meitä rukoilemaan, kuten vihollistemme puolesta, kiusausten välttämisen puolesta ja evankeliumin nopean leviämisen puolesta.

2. Voimme rukoilla Jumalan määräyksellisen tahdon toteutumisen puolesta. Jumala on esim. käskenyt tai määrännyt meitä olemaan ystävällisiä ja nöyriä (Kol. 3:12).

3. Voimme myös analysoida asioita, joista Raamatun Pyhän Hengen vaikutuksen alla olevat uskovat rukoilivat ja rukoilla itse samojen asioiden puolesta, kuten:

• Voimaa todistaa muille oikeita sanoja käyttäen
• Pelastusta uskottomille
• Seurakunnan yhtenäisyyttä
• Jumalan läheisyyttä ja ohjausta
• Herran siunausta ja ohjausta seurakunnan vanhimmille
• Herran siunausta ja ohjausta lähetyssaarnaajille
• Mahdollisuutta rohkaista toinen toisiamme uskossamme
• Parempaa Jumalan tuntemusta
• Voimaa, kestävyyttä ja kärsivällisyyttä
• Ymmärrystä Kristuksen rakkauteen meitä kohden
• Jumalan saattavan loppuun meidän hyvät tarkoituksemme
• Että tekisimme hyviä töitä
• Ennen kaikkia tärkeitä ja jopa vähemmän tärkeitä päätöksiä
• Ennen kaikkia tärkeitä ja jopa vähemmän tärkeitä elämäntilanteita
• Uskovien sekä uskottomien terveyden puolesta
• Ihmetekoja Jumalalta
• Parempaa ymmärrystä Jumalan tahdosta
• Parempaa hengellistä arvostelukykyä ja tietoa

4. Neljäs lääke sanattomuuteen oli hiljentyä kuuntelemaan, mitä Pyhä Henki johdattaa meidät rukoilemaan. Olen ihan varma, että jos vietät esim. 20 minuutta hiljaisuudessa rukoillen ja mietiskellen Raamatun asioita, niin Pyhä Henki varmasti laittaa asioita mieleesi*, joista hän haluaa sinun rukoilevan. (Ef. 6:18, Juuda 20) *http://www.gotquestions.org/Suomi/hengessa-rukoileminen.html

Rukoilkaamme

Jumala, sinä olet kaiken tiedon alku ja lähde. Kiitos jälleen kerran siitä, miten olet opettanut meitä sanasi kautta. Pyydämme, että Pyhä Henki iskostaisi kaiken oppimamme pysyvästi sydämiimme, niin että rukouselämämme muuttuisi pysyvästi paremmaksi ja täten eläisimme lähempänä sinua, sinun valtakuntasi asiat mielessämme. Aamen.

Lisää saarnoja osoitteessa www.maallikkosaarnaaja.com