Saarna: Isä Meidän -rukous, Osa 12: Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta (2/2)

Johdanto

Viime kerralla aloitimme käsittelemään tekstiä: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.”

Opimme, että suomen kielen sana ”kiusaus” tulee kreikankielen sanasta ”peirasmos” (G3986), joka tarkoittaa kiusausta, testaamista, koettelemusta ja kokeilua.

Huomasimme myös koettelemusten ja kiusausten olevan aina asioita, jotka jollain tapaa arvioivat meidän kuuliaisuuttamme Jumalalle ja hänen käskyilleen samalla tuoden ilmi, mitä meidän sydämessämme on.

Mutta vaikkakin Jumala koettelee meitä, hän ei ikinä kiusaa meitä, vaan meitä kiusaa meidän oma lihamme, meidän omat himomme (Jaak. 1:14-15). Nämä kuten kaikki muukin synti voidaan luokitella 1. Joh. 2:16 mukaan seuraaviin kategorioihin:

a) Lihan himo

b) Silmäin pyyntö

c) Elämän korskeus.

Syy miksi Jumala sallii meidän joutua koettelemuksiin, on tehdäkseen meistä enemmän Jeesuksen kaltaisia (Room. 8:29). Koettelemuksiin joutuessamme lihamme voi alkaa kiusaamaan meitä ja siinä tilanteessa meillä on sitten kaksi vaihtoehtoa: reagoida kuten Jeesus, tuoden Jumalalle kunniaa, tai reagoida epäystävällisesti, itsekeskeisesti, pelkurimaisesti ja tottelemattomasti.

Ollessamme koettelemusten ja kiusausten keskellä, Jumala kuitenkin antaa aina pääsyn niistä tavalla tai toisella. Joskus tämä pääsy voi olla voima kestää tässä kyseisessä tilanteessa pitkäänkin Jumalan armon ja voiman avulla, luopuminen jostain synnistä, lopettaa Jumalan tahdon vastustaminen, tai mitä milloinkin.

Mutta kysymys kuuluu: Jos koettelemukset ovat meidän parhaaksemme muovaten meitä enemmän Jeesuksen kaltaisiksi, niin miksi me sitten Isä meidän -rukouksessa sanomme: ”…äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta”? Tämä selviää tänään.

Päästä meidät pahasta

Aloitetaan lauseen lopusta, ”vaan päästä meidät pahasta”. Jos ymmärrämme, mikä tämä paha on, josta pyydämme pääsyä, niin ehkä sen kautta ymmärrämme myös paremmin, mikä lauseen alkuosan ”kiusaukseen saattaminen” tarkoittaa.

Sana ”päästä” on alkuperäisessä tekstissä kreikankielen sana ”rhyomai” ja Raamatussa se käännetään aina tarkoittamaan jonkinlaista pelastamista. Esimerkiksi Kol. 1:13 kääntää ”rhyomai” sanan seuraavasti: Kol. 1:13: häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan (painotus minun).

”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta” on muuten yksi keskustelluimpia kohtia koko Raamatussa ja siitä on eriäviä tulkintoja niin saarnaajien kuin professoritason raamatuntutkijoiden kesken. Itse en voi varmuudella sanoa, mikä tulkinta on oikein, joten esitän kaksi päätulkintaa ja kerron kumpaan suuntaan itse kallistun. Jokainen voi sitten rukoilun ja mietiskelyn kautta tehdä asiasta omat johtopäätöksensä.

Tulkinta no. 1 ”pahasta” – saatana

Ensimmäisen tulkinnan mukaan, kun pyydämme Jumalaa ”päästämään meidät pahasta”, tarkoitamme saatanaa. Saatanaahan kutsutaan Raamatussa sekä kiusaajaksi että pahaksi (Matt. 4:3, 1. Tess. 3:5, Matt. 13:19, 1. Joh. 2:13-14, 3:12). Täten tämän tulkinnan mukaan pyydämme, että Jumala ei antaisi saatanan kiusata meitä, vaan päästäisi tai pelastaisi meidät hänen hyökkäyksiltä (1. Piet. 5:8). Päästä meidät pahasta, eli pelasta meidät saatanalta. Tämän tulkinnan mukaan emme siis pyydä Jumalaa jotenkin päästämään tai pelastamaan meitä mistä tahansa pahasta, vaan erityisesti saatanan hyökkäyksiltä.

Alkuperäisessä kreikankielessä tämä sana ”paha” voi tarkoittaa tässä yhteydessä kumpaa tahansa: joko yleisestä pahuutta tai itse pahaa eli saatanaa. Täten jopa raamatunkääntäjien parissa esiintyy erimielisyyttä siitä, miten tämä teksti tulisi parhaiten kääntää muille kielille. Suomenkielisessä Raamatussa tämä on kuitenkin käännetty tarkoittamaan yleistä pahaa. Myös englanninkielen ESV ja NASB käännöksissä, joita käytän, tämä kohta on käännetty tarkoittamaan yleistä pahaa, mutta sulkuihin on lisätty vaihtoehtoinen käännös ”the evil one” eli saatana.

Tulkinta no. 2 ”pahasta” – yleinen paha

Toisen tulkinnan mukaan pyydämme, että Jumala päästää tai pelastaa meidät kaikenlaisesta yleisestä pahasta eli syntiin sortumisesta.

Yleinen syntiin sortuminen tietenkin sisältää myös sortumisen saatanan houkutuksiin ja juoniin. Itse kallistun tähän tulkintaan, koska miksi pyytäisin pelastusta vain saatanan hyökkäyksiltä? Minulla on niin paljon synnillisiä taipumuksia, että voin saattaa itseni kaikenlaiseen syntiin ja pahaan varsin hyvin ilman saatanankin apua. Psalmien kirjoittaja yhtyy tähän sanoessaan, Ps. 141:4: Älä salli minun sydämeni taipua pahaan, pitämään jumalatonta menoa väärintekijäin kanssa. Toisin sanoen: Jumala, pelasta minut itseltäni, sillä minun sydämeni on taipuvainen pahaan.

Selvä, päästäminen tai pelastaminen pahasta tarkoittaa siis joko pelastamista:

a) Vain saatanalta ja hänen hyökkäyksiltään

b) Yleiseltä syntiin sortumiselta, johon myös saatanan hyökkäykset kuuluvat ja itse kallistun siis tämän ”b” vaihtoehdon puolelle.

Kiusaukseen joutuminen

Entä mitä tarkoittaa kiusaukseen joutuminen? Jos tämä paha, josta pyydämme Jumalaa pelastavan meidät tarkoittaa yleistä syntiin sortumista, niin mitä kiusaukseen joutuminen sitten tarkoittaa? Pyydämmekö, että Jumala ei kirjaimellisesti saattaisi meitä koettelemuksiin? Emme. Jaakobin kirjeestähän luimme (1:2-4), että kiusaukset ja koettelemukset saavat meissä aikaan hyvää.

Sitä paitsi, jos minulla on ongelmia esimerkiksi kärsivällisyyteni kanssa, niin rukoilisinko muka, että Jumala ei saattaisi minua sellaiseen koettelemukseen tai kiusaukseen, jonka kautta tämä ongelma saataisiin kuntoon? En tietenkään. Toisaalta en tietenkään varta vasten halua myöskään etsiä tai sukeltaa koettelemuksiin ja kiusauksiin (Matt. 10:23). Siispä olisi aika loogista rukoilla, että Jumala korjaisi kärsivällisyyteni ilman, että joutuisin oppimaan asioita kantapään kautta sortuessani syntiin koettelemuksissa ja kiusauksissa ollessani. Toisin sanoen voisin sanoa: ”Herra, kuoleta minun lihani, niin että en enää sorru syntiin kärsimättömyyteni kanssa, vaan päästä minut tästä pahasta.

Tämä käy täysin järkeen myös tässä olevan lauseen rakenteen kanssa. Jos sanomme ”vaan päästä eli pelasta meidät pahasta eli yleiseltä syntiin sortumiselta”, niin silloinhan teksti joka tulee ennen sanaa ”vaan” voi tarkoittaa jonkinlaista vastakohtaa. Esimerkiksi ”alä hukuta minua, vaan pelasta minut” tai ”alä tiputa minua, vaan pidä minusta kiinni”. Entä mikä olisi vastakohta tekstille ”vaan päästä eli pelasta meidät pahasta eli yleiseltä syntiin sortumiselta”? Se että meitä ei pelastettaisi, eli ”äläkä saata meitä kiusaukseen”.

Kiinnitä nyt erityistä huomiota siihen mitä meinaan sanoa, koska tässä tulee tämän koko saarnan ydin: Isä meidän -rukouksessa olemme juuri ennen tätä kohtaa pyytäneet anteeksiantoa synneistämme: ”anna meille meidän syntimme anteeksi.” Seuraavaksi olisi varsin luonnollista pyytää ettemme enää joutuisi tilanteisiin, joiden takia meidän täytyy sitten pyytää syntejämme anteeksi: “Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.” Toisin sanoen: Kun koettelemukset tai uskoni testaaminen tulee, älä salli lihani kiusata minua, niin että sorrun syntiin, vaan pelasta minut syntiin sortumiselta.

Tiedän että lihani on heikko. Muistan kyllä synnin jälkeisen tuskan ja surun ja miten jouduin pyytämään taas kerran sinulta anteeksi. Anna Pyhän Hengen vaikuttaa meissä niin, että se saa vallan meidän lihan himoistamme, silmäin pyynnöistä ja elämän korskeudestamme. Jos Pyhä Henki pitää nämä meidän himomme aisoissa ja kuoletettuina, niin että ne eivät saa meistä valtaa, niin silloinhan emme sorru kiusauksissa syntiin. Toisin sanoen, pyydämme Jumalaa tekemään meistä kypsempiä kristittyjä ja yhä enempi Jeesuksen kaltaisia.

Tavoitteenammehan on tulla Jeesuksen kaltaisiksi, eikö totta? Entä mikä tekee meistä enemmän Jeesuksen kaltaisia? Se, että Jumala suojelee meitä vaikeilta tilanteilta vai se, että Pyhä Henki saa meidän lihastamme yhä suuremman yliotteen kuolettaen sitä niin, että sorrumme syntiin yhä harvemmin? Pyhän Hengen valta lihastamme tekee meistä enemmän Jeesuksen kaltaisia eikä se, että meitä kohdellaan silkkihansikkain.

Kun lihamme on tarpeeksi kuoletettu, voimme yhtyä Paavalin sanoihin, Fil: 4:12: Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.

Kaiken me voimme hänessä, joka meitä vahvistaa. Mitä enemmän Pyhä Henki vaikuttaa meissä kuolettaen lihaamme, mitä kypsemmäksi tulemme hengellisesti, sitä pienenevä määrä asioita enää koettelee meitä ja sitä enemmän voimme yhtyä Paavalin sanoihin, koska luotamme täysin Jumalaan kaikissa elämäntilanteissa, oli elämä helppoa tai vaikeaa.

Hengellisen kypsyytesi arviointi

Tiedätkö, miten voit helposti arvioida hengellisen kypsyytesi? Kun olemme koettelemuksissa. Kun meille esimerkiksi tulee ongelmia niiden asioiden kanssa, jotka ovat meille tärkeitä tai ne otetaan meiltä pois, silloin meidän todellinen hengellinen kypsyytemme tai sen puute tulee ilmi itsellemme sekä muille. Kun menetämme omaisuutemme, työpaikkamme tai kun tulee perheongelmia, silloin muut näkevät meidän vahvuutemme Jumalassa ja se tekee heihin paljon suuremman vaikutuksen kun mikään, mitä olet heille ikinä kertonut Jumalasta tai uskostasi. Käytös puhuu voimakkaammin kuin sanat (1. Joh. 3:18; Jaak. 2:17). Samalla näet itse omat heikkoutesi näiden koettelemusten keskellä, jonka seurauksena voit pyytää Jumalalta apua paikkaamaan ne ja tekemään sinusta yhä enemmän Jeesuksen kaltaisen.

Tosiasiahan on se, että minulla on mahdollisuus kiusauksiin ja syntiin sortumiseen joka elämäni hetki. Ei ole esimerkiksi sekuntiakaan, jolloin epäusko tai tottelemattomuus Jumalaa kohti ei olisi jollain tapaa mahdollista. Sitähän elämämme on: jatkuvia mahdollisuuksia sortua erinäisiin kiusauksiin tai koettelemuksia, jotka hiovat meistä enempi Jeesuksen kaltaisia. Pyhän Hengen vaikutus meissä, lihamme kuolettamisen taso tai toisin sanoen uskomme kypsyys mitataan jatkuvasti näiden asioiden kautta. Menetät työpaikkasi: luotatko Jumalan pitävän sinusta huolta vai et? Sinä itse tai joku lähiomaisesi saa jonkin vaikean sairauden tai jopa kuolee. Miten reagoit? Tuletko vihaiseksi tai katkeraksi? Vai luotatko Jumalan suvereenisuuteen ja suunnitelmiin? Muista, että tässä maailmassa ei voi tapahtua mitään ilman Jumalan hyväksyntää ja kaikki, jonka hän sallii tapahtuvan, on meidän uskovaisten hyväksi. Voit joko uskoa tähän tai olla uskomatta ja täten syyttää Jumalaa valehtelijaksi.

Suojautuminen kiusauksilta

Pyydämme siis tässä Isä meidän -rukouksessa, että Jumala ei saattaisi meitä kiusaukseen, vaan päästäisi ja pelastaisi meidät pahasta. Pyydämme jatkuvaa Pyhän Hengen yliotetta lihastamme, jotta täten sortuisimme syntiin yhä harvemmin. Samalla meidän on kuitenkin itse tehtävä oma osuutemme tässä, kuten kaikessa muussakin. Yhdessä aiemmassa saarnassa opimme, kuinka pyytäessämme Jumalalta jokapäiväistä leipäämme, emme voi vain istua sohvalla ja odottaa Jumalan lennättävän aterioita suoraan suuhumme*. Meidän on tehtävä kaikessa oma osuutemme ja Jumala huolehtii lopusta. Meillä on sama omavastuuosuus kiusauksilta suojautumisen kanssa. Miten voimme tehdä tämän? Miten voimme tehdä oman osuutemme kiusauksilta suojautumisessa? *http://www.maallikkosaarnaaja.com/multimedia-archive/isa-meidan-rukous-osa-8-jokapaivainen_leipamme/

Jaan kanssasi neljä strategiaa kiusauksilta suojautumiseen, mutta ensiksi suosittelen, että yrität keksiä muutaman itse. Mieti tätä ihan tosissasi muutaman hetken, ennen kuin jatkat eteenpäin. Olen varma, että saatat hyvinkin keksiä ainakin yhden niistä strategioista, jotka mainitsen seuraavaksi. Miten voimme olla vastuullisempia ja tunnollisempia kristittyjä ja tehdä oman osuutemme lihamme kukistamisessa ja kiusauksilta suojautumisessa?

1. Rukoilemalla

Mitä Jeesus sanoi Pietarille, juuri ennen kuin Pietari kielsi Jeesuksen? Matt. 26:41: ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.” Mutta mitä Pietari teki? Hän kävi nukkumaan (jae 43). Meidän on siis rukoiltava. Meidän lihamme on heikko, mutta Jumalamme on vahva. Meidän tulee pyytää häneltä voimaa

2. Minimoimalla kiusauksille riskialttiit tilanteet

Älkäämme ensiksi rukoilemalla rukoilko, että Jumala ei saattaisi meitä kiusaukseen ja sitten itse pistä itseämme sellaiseen tilanteeseen, jonka tiedämme olevan meille kiusaus. 2. Tim. 2:22: Pakene nuoruuden himoja… (Katso myös 1. Kor. 6:18).

3. Käyttämälle hengellistä miekkaamme eli Raamattua (Ef. 6:17)

Miten Jeesus kukisti saatanan kiusaukset erämaassa (Matt. 4:1-12)? Aina kun Saatana esitti Jeesukselle jonkin kiusauksen, Jeesus vastasi: ”Kirjoitettu on” ja lainasi jonkin jakeen Vanhasta testamentista. Esimerkiksi, kun Saatana yritti houkutella Jeesusta palvomaan häntä, Jeesus vastasi: kirjoitettu on: ‘Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman’ (5. Moos. 6:13). Ja mitä tapahtui? Heti seuraavasta jakeesta luemme: Matt.4:11: Silloin perkele jätti hänet; ja katso, enkeleitä tuli hänen tykönsä, ja he tekivät hänelle palvelusta.

Käyttämällä Jumalan Sanaa, voimme puolustautua monelta kiusaukselta. Tämä onkin yksi hyvä syy, jonka takia meidän tulisi tuntea Raamattu hyvin ja jopa opetella tärkeät kohdat ulkoa. Kuten Psalmien kirjoittaja sanoo, Ps. 119:11: Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan. Huomatkaa, mitä meille myös luvataan, jos vastustamme paholaista. Meille luvataan, että hän pakenee meitä, Jaak. 4:7: olkaa Siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.

4. Älkäämme saatanan tavoin saattako muita kiusaukseen ja sitä kautta sortumaan syntiin

Pyydämme, että Jumala ei saattaisi meitä kiusaukseen. Mutta miten on itsemme laita? Teemmekö parhaamme muiden eteen tässä samassa asiassa? Itse olen monesti tehnyt väärin tämän asian suhteen. Esim. jos joku on sanonut minulle jotain ärsyttävää, joko tahattomasti tai tahallaan, olen saattanut sanoa itse kärkevästi takaisin siten, että tämä toinen oikein kiivastuu ja täten syyllistyy syntiin (Jaak. 1:20). Jos tämä henkilö oli Jumalan lapsi, niin huononsin juuri hänen ja Jumalan välejä (Ef. 4:30). Ja mikä kamalinta, jos tämä henkilö oli uskoton, niin ohjasin häntä syntiin ja täten helvetin liekit ovat ikuisesti hieman kuumemmat hänen kohdallaan (Ilm. 20:12, Luuk. 12:47-48). Itse myös syyllistyin syntiin, kun en rakastanut lähimmäistäni niin kuin itseäni (Matt. 22:39).

Toinen esimerkki on pukeutuminen. Tämä pätee erityisesti moniin nykypäivän naisiin, mutta kyllä joihinkin miehiinkin: Kuinka usein puette itsenne ihan tarkoituksella sensuaalisesti, herättääksenne toisessa sukupuolessa seksuaalisen halun teitä kohtaan? Täytyykö niiden farkkujen ja paitojen olla aivan niin kireät? Täytyykö niiden hameiden ja mekkojen todella olla niin lyhyitä? Täytyykö sitä ihoa näyttää juuri noin paljon? Jotkut pukeutuvat näin varmasti ajattelemattomuuttaan, mutta monet, jopa kristityt, pukeutuvat näin ihan tarkoituksella. Mitä Jeesus sanoikaan himoamisesta? Matt. 5:28: Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

Tyypillinen vastaus tähän voisi kuitenkin olla: ”Ei se ole minun vika, jos minun pukeutumiseni on muille ongelma. Ei minua ole pakko katsoa.” Tämän tyyliseen ajatteluun liittyy vähintään neljä ongelmaa:

i. Onko se lähimmäisesi rakastamista, jos saatat hänet syntiin etkä edes välitä siitä? Tämä on erittäin itsekäs ja itsekeskeinen ajattelutapa. Eikö se olisi lähimmäistemme rakastamista, jos teemme omalta osaltamme kaikkemme, että ihmiset ympärillämme eivät joutuisi syntiin? Voit lukea 1. Kor. 8:9-13 sekä Room. 14:13 tietääksesi, mitä Paavali sanoi heikompien saattamisesta syntiin. Raamattu myös sanoo, jos viettelykset tai kiusaukset tulevat kauttamme muille, niin voi meitä, Matt. 18:7: Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!

ii. Jeesus kuoli ja kärsi ristillä kaikkien menneiden, nykyisten ja tulevien syntiemme puolesta. Mitä enemmän syntiä maailmassa siis tehdään, sen enemmän Jeesus kärsi ristillä. Miten voit hyvällä omallatunnolla edesauttaa muita tekemään syntiä ja täten lisätä Jeesuksen kärsimystä ristillä?

iii. Raamattu sanoo, että taivaassa jokainen palkitaan tekojensa mukaan (1. Kor. 3:9-15, Ilm. 22:12, Matt. 10:42). Jos siis edesautat uskovaa veljeäsi tai siskoasi syntiin, vähennät hänen ikuista palkkiotaan taivaissa. Jos taas edesautat uskotonta syntiin, niin lisäät hänen ikuista kärsimystään helvetissä, sillä Raamattu myös antaa ymmärtää ikuisen kadotuksen olevan tuskallisempi syntien määrän mukaan (Ilm. 20:12, Luuk. 12:47-48).

iv. Jaak. 4:17 kuuluu seuraavasti: Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi. Toisin kun usein luullaan, synti ei ole pelkästään pahan tekemistä, vaan myöskin hyvän tekemättä jättämistä. Jos siis tiedät, mikä olisi toisen parhaaksi, etkä tee sitä, se luetaan sinulle itsellesi synniksi.

Tehkäämme siis oma osuutemme, ettemme saata itse itseämme ja muita syntiin:

1. Rukoilemalla

2. Minimoimalla kiusauksille riskialttiit tilanteet

3. Käyttämälle hengellistä miekkaamme, Raamattua

4. Olemalla houkuttelematta muita syntiin ajattelemattomuudellamme

Kertaus

Kerrataan lyhyesti kaikki tämänpäiväisen saarnaan pääkohdat:

1. Kun sanomme: ”äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta” pyydämme, että koettelemusten tullessa lihamme ei kiusasi meitä, eikä etenkään saisi yliotetta meistä, vaan että Jumala pelastaisi meidät syntiin sortumiselta. Tämä tapahtuu Pyhän Hengen ollessa meissä määräävässä asemassa lihamme sijaan. Pyhä Henki taas vaikuttaa meissä sitä voimakkaammin, mitä enemmän luemme ja tottelemme Jumalan sanaa (Ps. 119:105; Ef. 4:30; 1. Tess. 5:19).

2. Hengellisessä asiayhteydessä voisimme sanoa kiusausten olevan asioita, jotka koettelevat tai arvioivat meidän pyhyyttämme tai hengellisyyttämme.

3. Vaikkakin Jumala koettelee meitä, hän ei ikinä kiusaa meitä, vaan meitä kiusaa meidän oma lihamme, meidän omat himomme.

4. Kaikki synti voidaan luokitella yhteen seuraavasta kategorioista:

a) Lihan himo

b) Silmäin pyyntö

c) Elämän korskeus.

5. Jumala koettelee meitä tehdäkseen meistä enemmän Jeesuksen kaltaisia.

6. Koettelemuksiin joutuessamme meillä on kaksi vaihtoehtoa: reagoida kuten Jeesus, tuoden Jumalalle kunniaa, tai reagoida epäystävällisesti ja itsekeskeisesti.

7. Jumala antaa aina pääsyn jokaisesta koettelemuksesta ja kiusauksesta. Joskus tämä pääsy on voima kestää tässä kyseisessä tilanteessa pitkäänkin, tai luopuminen jostain synnistä.

8. Jos pyydämme Jumalalta: ”äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta”, niin meidän tulee myös itse tehdä oma osuutemme:

a) Rukoilemalla

b) Minimoimalla kiusauksille riskialttiit tilanteet

c) Käyttämällä hengellistä miekkaamme: Raamattua

d) Olemalla saattamatta tai edesauttamatta muita syntiin

Rukoilkaamme:

Herra, varjele meitä itseltämme. Älä anna himojemme hallita meitä. Älä saata meitä kiusaukseen, vaan kuoleta lihamme ja päästä meidät pahasta, syntiin sortumisesta. Laita meihin yhä suurempi halu lukea ja totella sanaasi, jotta Pyhä Henki vaikuttaisi meissä voimallisimmin. Tee meistä yhä nuhteettomampia ja vapaampia synnistä sinun kunniaksesi, että sinun loistosi heijastuisi yhä kirkkaammin elämästämme tässä synnin likaamassa maailmassa ja täten olisimme tehokkaampia työkaluja sinun käsissäsi ja tehokkaampi suola hidastamaan maailman pilaantumista. Kaiken me voimme sinun kauttasi, joka meitä vahvistat (Fil. 4:13). Tapahtukoon sinun tahtosi. Aamen!

Lisää saarnoja osoitteessa www.maallikkosaarnaaja.com

Post a comment

Share This