Johdanto
Kahdessa edellisessä saarnassa olemme analysoineet raamatunkohtaa Luuk. 1:15, Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.
Viime kertaisessa sarjamme seitsemännessä osassa jäimme siihen, miten Jumala lähetti Pyhän Hengen Johannekseen jo hänen ollessaan äitinsä kohdussa. Tähän liittyen käsittelimme aborttia. Totesimme, että Jumalan silmissä abortti on yleisimmissä tapauksissa sama kuin murha. Ps. 139:13-16 kuvailee, kuinka Jumalalla on aktiivinen rooli meidän luomisessamme ja muovaamisessamme jo kohdussa. Täten 2. Moos. 21:22-25 julistaa saman tuomion sille, joka aiheuttaa lapsen kuoleman kohdussa kuin murhaajalle. Lopuksi totesimme, että suurimmassa osaa tapauksissa abortti ei ole loogisesti eikä moraalisesti puolustettavissa edes maallisesta näkökulmasta. Emme voi tappaa ihmisiä sen mukaan, ovatko he meistä riippuvaisia, kuinka vanhoja tai nuoria he ovat, kuinka isoja tai pieniä he ovat. Sillä ei ole mitään eroa, onko ihminen 10 viikkoa tai 10,000 viikkoa vanha. Ihmistä ei saa tappaa kukaan toinen osapuoli, eivät edes hänen omat vanhempansa.
Tänään saatamme tämän jakeen 15 päätökseen analysoimalla viimeistä jäljellä olevaa asiaa, nimittäin Jumalan reiluutta: Eikö ole nimittäin epäreilua antaa jollekin Pyhä Henki jo kohdussa, kun taas joku toinen syntyy paikkaan, missä Jeesuksesta ei ole edes kuultu?
Onko reilua antaa Pyhä Henki yhdelle mutta ei toiselle?
Jumala täytti Johannes Kastajan Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa ja Johanneksen äidillä ei tosiaankaan olisi ollut mitään oikeutta abortoida häntä. Joku voi nyt tosin ajatella, että:
”Eikö tämä ole epäreilua, että Jumala antoi Johannekselle Pyhän Hengen hänen vielä ollessaan sikiö äitinsä kohdussa? Käytännössähän tämä saattaa jopa taata pelastuksen Johannekselle tai vähintäänkin antaa hänelle erinomaiset lähtökohdat, kun taas Afrikassa saattaa olla kyliä, joissa ei ole ikinä edes kuultu Raamatun Jumalasta ja täten heidän mahdollisuutensa pelastukseen ovat hyvin pienet. Miten tämä voi olla reilua?”
Katsotaan ensinnäkin, mitä Jumalan Sana kertoo meille Jumalan reiluudesta:
- Jumalan itsensä mukaan hän on reilu
5. Moos. 32:4, Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.
Saatat tietenkin olla eri mieltä Jumalan kanssa siitä, mikä on reilua. Silloin täytyy vain kysyä, että kumpikohan on oikeassa reiluuden määritelmästä: sinä vai Jumala? Jos et ymmärrä Jumalan näkökulmaa asiaan, niin silloin kannattaisi rukoilla ja tutkia asiaa tarkemmin, jotta saisit enemmän ymmärrystä. Siitähän on nimittäin kyse, ymmärryksesi puutteesta. Eikö ymmärryksen puute kohdallasi ole todennäköisempää kuin se, että ymmärryksesi oikeudenmukaisuudesta olisi Jumalaa parempi?
- Meillä ei ole mitään oikeutta syyttää Jumalaa epäreiluudesta
Se ei suinkaan ole uutta, että Jumalaa syytetään epäreiluudesta. Vanhan testamentin Jobihan myös valitteli Jumalan päätöksiä ja omaa kohtaloaan mm. Jobin luvussa 31. Job sai vastauksen Jumalalta. Job. 38:2-4, “Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni? Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua. Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.”
Toisin sanoen Jobin ei edes olisi pitänyt vihjaista, että Jumala olisi ollut jollain tavalla epäreilu. Hieman samaan tapaan koira voisi alkaa kyseenalaistamaan koiranjalostajaa siitä, kuinka yksi koira myytiin lemmikiksi viettämään helppoa elämää ja toinen vaarallisiin tehtäviin poliisikoiraksi. Tämä on ihan yhtä hullua kuin se, että kyseenalaistaisimme Jumalaa lähtökohtiemme suhteen.
Syy jumalattomiin lähtökohtiin
Meidän täytyy muistaa, että maailmanhistorian alusta Aatamista ja Nooasta lähtien, kaikki ihmiset ovat alun alkaen tienneet Raamatun Jumalasta kaiken tarvittavan. Aatami ja Nooahan ovat meidän kaikkien esi-isiä. Tulvan jälkeen maailman ainoat ihmiset olivat Nooa perheineen, joten me kaikki polveudumme hänestä tavalla tai toisella. Jos joku ei siis ole tietoinen Raamatun Jumalasta, se johtuu yksinkertaisesti siitä, että jossakin vaiheessa tämän henkilön vanhemmat tai luultavimminkin esivanhemmat, ovat kääntyneet pois Jumalasta, eivätkä ole opettaneet lapsilleen hänestä. Tämä onkin meille varoittava esimerkki siitä, miten suuret seuraukset omasta epäuskostamme voi olla tuleville sukupolville.
Jos katsomme niitä maita tai alueita, joissa ei ole tietoa tai opetusta Raamatun Jumalasta, niin näiden miljoonien ihmisten tilanne on seurasta siitä, että joku heidän esivanhemmistaan, joku Nooan jälkeläisistä, halusi kapinoida Jumalaa vastaan ja ei täten opettanut lapsilleen hänestä tai sitten opetti jostakin itse keksimästään epäjumalasta, joka sopi hänen elämäntyyliinsä paremmin. Sitähän epäjumalat ja valeuskonnot ovat. Ihmiset eivät pidä Raamatun Jumalan säädöksistä ja rajoituksista ja sen sijaan he kehittävät itselleen mieluisemman uskonnon.
Se, että joku ei tiedä Raamatun Jumalasta, on siis suora seuraus joidenkin hänen esivanhempiensa kapinallisuudesta ja jääräpäisyydestä. Tämä olkoon varoittavana esimerkkinä myös meille. Raamattu kehottaakin seuraavasti:
5. Moos. 11:18-19, Painakaa siis nämä minun sanani sydämeenne ja mieleenne ja sitokaa ne merkiksi käteenne, ja ne olkoot muistolauseena otsallanne; ja opettakaa ne lapsillenne, niin että puhut niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.
Jos jollekulle ei siis ole opetettu Raamatun Jumalasta, se on hänen vanhempiensa tai esivanhempiensa syy.
Nykyisen sukupolven suomalaiset ovat samassa asemassa. Heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat lakanneet palvelemasta Jumalaa ja opettamasta Jumalan asioita lapsilleen. Täten on yllätys, jos nykypäivän lapset tietävät edes jotakin Raamatusta ja tilanne on koko ajan huonontumassa.
Eikö Jumala päätä ketkä tulevat vanhemmiksemme?
Kaikki edellä mainittu voi silti kuulostaa jonkun korviin epäreilulta. Kuten aiemmin aborttiin liittyen totesimme, Jumala on muovannut meidät jo kohdussa (Jer. 1:5; Ps. 139:13-16). Kärjistäen sanottuna Jumala on myös päättänyt, keillä tulee olemaan hyvät kristilliset vanhemmat ja keillä saatananpalvojavanhemmat. Hieman samaan tyyliin joku voisi myös syyttää Jumalaa siitä, että hän on sallinut joidenkin aivojen toimivan siten, että he ovat luonteeltaan jääräpäisempiä kuin toiset ja täten ehkä vastahakoisempia kuulemaan pelastussanomaa.
Tarkastelemmepa asiaa siis mistä näkökulmasta tahansa, tosiasia on, että Jumala antaa eri ihmisille eri lähtökohdat elämään. Eikö tämä ole siis ainakin hieman epäreilua? Raamattu antaa meille vastauksen. Roomalaiskirjeen 9. luvussa käsitellään juuri tätä Jumalan oikeutta tehdä meistä millaisia vain ja laittaa meidät mihin tahansa olosuhteisiin, jotka hän on ennalta päättänyt. Luen jakeet 11 – 21. Jakeessa 11 teksti alkaa puhumalla Rebekasta, joka oli raskaana kaksosilla, Jaakobilla ja Eesaulla.
Room. 9:11 – 13, Ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin – että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden – sanottiin hänelle: “Vanhempi on palveleva nuorempaa”, niinkuin kirjoitettu on: “Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin”.
Tässä Jumala siis sanoo, että ennen kuin Jaakob ja Eesau olivat edes syntyneet, hän oli päättänyt suosia nuorempaa veljistä, Jaakobia. Kirjoittaja kuitenkin ennustaa heti seuraavassa jakeessa, mikä tulee olemaan lukijan reaktio tähän:
9:14 – 18, Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se! Sillä Moosekselle hän sanoo: “Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan”. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen. Sillä Raamattu sanoo faraolle: “Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä”. Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.
Ja taas kerran kirjoittaja ennustaa, mikä tulee olemaan lukijan reaktio. Jae 19, Sinä kaiketi sanot minulle: “Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?” (Eli, miten Jumala voi sitten syyttää ketään mistään, jos Jumala on vastuussa meidän luomisestamme).
Jakeet 20-21, Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: “Miksi minusta tällaisen teit?” Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?
Raamatun teksti täten vahvistaa, että Jumalalla on oikeus tehdä meistä aivan sellaisia, kuin hän haluaa, eikä meillä ole tähän asiaan mitään nokan koputtamista. Syy, jonka takia meidän on hankala niellä tätä kaikkea, on koska meillä on niin suuri näkemys ja käsitys itsestämme. Kuten aiemmin totesimme, meillä ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että koiranjalostaja myy yhden koiran lemmikiksi ja toisen poliisikoiraksi, jonka henki voi joutua suureen vaaraan. Mutta kun Jumala puuttuu meidän elämäämme, niin siitäkö vasta poru syntyy. Tosiasia kuitenkin on, että kun ajattelemme eri elämänmuotoja, niin ero meidän ja äärettömän Jumalan välillä on paljon suurempi kuin ero koiranjalostajan ja koiran välillä. Jos siis koiralla ei ole mitään sanomista sen suhteen, miten se on jalostettu ja mihin tehtäviin se on tarkoitettu ja laitettu, niin meillä vielä sitäkin vähemmän.
Jumala auttaa kaikkia etsiviä
Kaiken tämän kääntöpuolella meidän täytyy kuitenkin muistaa myös toinen Raamatun totuus. Nimittäin se, että loipa Jumala meidät millaisiksi tahansa tai mihin olosuhteisiin tahansa, niin se mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä kenelle tahansa ja missä tahansa, esimerkiksi niin ”yksinkertaisen” asian kuin luomakunnan kautta. Room. 1:18-22 kertoo tämän varsin selvästi. Täten olimmepa luonteeltamme millaisia vain tai asuimmepa keskellä viidakkoa ilman Raamattua saatananpalvojat vanhempinamme, niin meillä kaikilla on luomakunnan kautta tarvittava tieto ja vastuu etsiä Jumalaa ja alistua hänen herruutensa alle. Sen pitäisi olla aivan päivänselvää, että koko maailmankaikkeus ja etenkin ihmiskunta, eivät ole ilmaantuneet tyhjästä.
Jos esimerkiksi näkisit kilpikonnan aidanseipään päällä, luonnollisesti päättelisit, että ei se sinne itsestään ilmestynyt ilmaan minkäänlaista apua.[1] Sama asia on maailmankaikkeutemme ja luomakuntamme kanssa. Olisi ihan yhtä hullua ajatella, että ne vain ilmaantuivat olemaan itsestään.
Toisena havainnollistavana esimerkkinä mainittakoon, että vuonna 2006 brittiläiset
huippututkijat käyttivät noin 1.8 miljoonaa dollaria rakentaaksensa tutkimustarkoituksiin maailmanhistorian ensimmäisen keinotekoisen mahalaukun, jota ohjattiin tietokoneohjelman avulla[2], jonka jonkun täytyi tietenkin myös koodata.
Vaikka tämä olikin mahtava suoritus, Lontoon Kuninkaallisen Korkeakoulun aineenvaihdunnallisen lääketieteen osaston johtaja tohtori Stephen Bloom kommentoi asiaa seuraavasti: ”Mahalaukku on erittäin monimutkainen elin, joten emme voi luoda mallia, jossa kaikki mahalaukun toiminnot toteutuisivat. Kuitenkin tämä keinotekoinen mahalaukku on arvokas tutkiessamme asioita kuten ruuan jakautumista ja entsyymien roolia.”
Tämän päivän koulutetuimmat ihmiset eivät siis voi kaikkine miljoonineen, laitteineen ja tietokoneohjelmineen luoda mallia, jossa kaikki vatsamme toiminnat toteutuisivat.
Se, että meillä ja maailmankaikkeudella täytyy olla suunnittelija, on ilmeistä kenelle tahansa, joka on itse koskaan luonut yhtään mitään, esim. rakentamalla pienoismallin legoista, leiponut leivonnaisen tai koodannut tietokoneohjelman. Järjestelmälliset asiat eivät ilmaannu itsestään ja sattumanvaraisesti. Kukaan ei myöskään ole koskaan kopioinut esim. Windows 7 käyttöjärjestelmää ja kopioinnin aikana tapahtuneen virheen ansiosta saanut itselleen sitä paremman ohjelman. Kukaan ei ole kopioinut Windows 7 käyttöjärjestelmää ja saanut kovalevylleen virheen tuloksena Windows 7.1 version.
Kuitenkin Suomen kouluissa opetetaan, että kaikki maapallomme elämä mahalaukkuineen ja kaikkineen syntyi sattumalta itsestään, ohjaamattoman evoluution tuloksena. Tuohan on ihan päätön väite. Eikä siihen johtopäätökseen kukaan tulekaan ilman vuosia kestänyttä nyky-yhteiskunnan aivopesua.
Ihmiset eivät halua alistua Jumalan ja hänen säädöstensä alaisuuteen ja niinpä he luovat itselleen sopivan uskonnon, olipa se kuinka päätön tahansa. Se voi olla usko yleiseen evoluutioteoriaan, ateismiin, yhteen kristinuskon kulteista tai johonkin maailman valeuskontoon, yms.
Raamattu siis kertoo Roomalaiskirjeessä aivan oikein, että Jumalan olemassaolon pystyy päättelemään maailman luomakunnan kautta. Ja jos joku Jumalaa etsii tosissaan, sille hän kyllä ilmoittaa kaiken tarvittavan tiedon. Näin kävi mm. Ap. t. 8. luvussa Etiopian kuningattaren hoviherralle. Hän etsi Jumalaa tosissaan. Täten jakeessa 26 Jumala järjesti Filippuksen selittämään tälle etsivälle etiopialaiselle kaiken tarvittavan ja mies pelastui. Tässä vielä muutama muu aiheeseen liittyvä raamatunjae:
2. Aik. 16:9, Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle.
Joh. 6:37, Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
Jumalaa ei siis voi syyttää epäreiluudesta meitä kohtaan. Kaikilla meillä, syntyivätpä he mihin tahansa, on kaikkialla ympärillämme todistus älykkäästä luojasta, Jumalasta. Tämän todistusaineiston valossa meillä on myös vastuu etsiä Jumalaa ja alistua hänelle.
Historian suurin epäoikeudenmukaisuus
Jos joku tosin haluaa puhua epäreiluudesta, niin voin kertoa, mikä on suurin koskaan tapahtunut epäreiluus. Hän, joka voisi suurimmalla äänellä valittaa mistään epäreiluudesta on Jumala itse. Jumala ei nimittäin ollut mitenkään velvoitettu tulemaan Jeesuksena ristille kärsimään syntiemme puolesta.
Itse asiassa Jeesuksen kuolema ristillä on suurin vääryys, joka on ikinä tapahtunut tai tulee tapahtumaan. Tuolloin maailmanhistorian ainoa henkilö, joka ei koskaan ollut tehnyt mitään väärää, kärsi muiden tekemät vääryydet. Näin hän kuitenkin teki, jotta meillä olisi mahdollisuus välttyä suorittamasta tuomiota synneistämme iankaikkisessa kadotuksessa. Tämä on se hyvä uutinen eli ”evankeliumi”, johon Jeesus viittaa sanoessaan Mark. 1:15, “Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”
Oli epäreilua, kun Jeesus kärsi kaikkien menneitten ja tulevien syntiesi takia ristillä. On epäreilua, että sinä et joudu kärsimään syntiesi tähden. Tämä tietenkin pätee vain niihin meistä, jotka olemme ottaneet Jeesuksen uhrauksen vastaan. Oletko sinä tehnyt parannuksen? Oletko sinä rukoillut Jumalalta armoa ja alistanut elämäsi Jeesuksen herruuden alaisuuteen? Jos et ole, niin silloin tulet saamaan viimeisenä päivänä reilun ja oikeudenmukaisen tuomion Jumalalta.
Jos et vielä ole tehnyt parannusta, niin tänään Jumala on armossaan sallinut sinun kuulla tämän saarnan, jotta silmäsi aukeaisivat elämän tärkeimmän päätöksen suhteen. Jeesus kutsuu sinua: Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tee parannus ja usko hyvät uutiset. Kadu syntejäsi ja alista elämäsi Jeesuksen palvelukseen, Jumalan kunniaksi.
Kertaus
Luuk. 1:15, Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.
Luuk. 1:15 mukaan Jumala lähetti Pyhän Hengen Johannekseen hänen vielä ollessaan äitinsä kohdussa, kun taas toiset syntyvät sellaisiin paikkoihin, joissa Jumalasta ei ole edes kuultu. Tähän liittyen kysyimme, onko tämä epäreilua tai epäoikeudenmukaista.
Tähän totesimme, että Aatamin sekä Nooan lapset, joista kaikki maailman ihmiset ovat polveutuneet, tiesivät kaiken tarvittavan Raamatun Jumalasta. Ongelmana on, että jossakin vaiheessa joidenkin vanhemmat tai esi-isät päättivät kehittää oman uskontonsa, joka sopi paremmin heidän elämäntyyliinsä. Näin ollen ne, jotka asuvat alueilla, joissa ei opeteta mitään Raamatun Jumalasta, voivat syyttää tästä omien esivanhempiensa kapinallisuutta ja jääräpäisyyttä.
Kukaan ei voi tosin valita vanhempiaan, joten pakanoiden lasten kohtalo saattoi kuulostaa jonkun korvaan epäreilulta. Jumala tosiaan antaa eri ihmiselle valtavan erilaiset lähtökohdat elämään. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään epäoikeudenmukaista.
Raamattu vastasi tähän syytökseen Roomalaiskirjeen luvussa 9. Aivan kuten Jumala päätti suosia Jaakobia Eesaun sijaan, Jumalalla on oikeus tehdä meistä aivan sellaiset kuin hän haluaa. Meidän on kuitenkin hankala niellä tätä kaikkea, koska meillä on niin suuret kuvitelmat itsestämme. Meillä ei ole mitään ongelmia sen suhteen, että koiranjalostaja myy yhden koiran lemmikiksi ja toisen poliisikoiraksi, jonka henki voi joutua suureen vaaraan. Mutta me valitamme Jumalan puuttuessa oman elämämme lähtökohtiin.
Ennen kuin kukaan kuitenkaan vaipuu lopulliseen epätoivoon sen suhteen, että hänellä ei ole mitään valtaa elämästään, Jumalan Sana muistuttaa meitä siitä, että Jumala lupaa auttaa kaikkia niitä, jotka häntä etsivät.
Roomalaiskirjeen 1. luvun mukaan se, mitä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä jopa pelkästään luomakunnan kautta. Maailmankaikkeus, kasvit, eläimet ja etenkään ihmiset eivät ole ilmaantuneet tyhjästä. Ja aivan kuten emme nykyäänkään pysty kaiken viisautemme ja koneidemme avulla valmistamaan edes mahalaukkua ihmiskehoon, samoin ei meidänkään mahalaukkumme ilmaantunut tyhjästä sattumanvaraisen ja ohjaamattoman evoluution tuloksena.
Meillä ja maailmankaikkeudella täytyy olla suunnittelija ja tämä on ilmeistä kenelle tahansa, joka on itse koskaan luonut yhtään mitään. Järjestelmälliset asiat eivät vain ilmaannu itsestään sattumanvaraisesti. Ihmiset eivät kuitenkaan halua alistua Jumalan ja hänen säädöstensä alaisuuteen ja siksi he luovat itselleen sopivan valeuskonnon.
Jos joku kuitenkin nöyränä etsii Jumalaa, niin hänelle Jumala on luvannut ilmoittaa itsestään, olipa se sitten vaikka enkelin välityksellä, kuten tapahtui etiopialaisen hoviherran kohdalla.
Päätimme saarnamme siihen, että jos todella haluamme puhua epäoikeudenmukaisuudesta, niin maailmanhistorian suurin sellainen tapahtui Jeesuksen kuollessa puolestamme ristillä, jotta meidän ei tarvitsisi suorittaa tuomiota synneistämme ikuisessa kadotuksessa.
Ainoa jäljelle jäävä kysymys on se, oletko sinä ottanut tämän lahjan vastaan? Jumala on luvannut auttaa kaikkia niitä, jotka ehyellä sydämellä antautuvat hänelle, eikä heitä ketään ulos, joka tulee hänen luokseen.
Rukoilkaamme
Kiitos Jumala siitä, että et kohtele meitä niin kuin ansaitsisimme. Kiitos Jeesus siitä, että rakkaudessasi uhrasit itsesi puolestamme, jottei meitä tarvitse tuomita ikuiseen kadotukseen syntiemme tähden. Rukoilemme, että yhä useampi ottaisi tämän lahjan sinulta vastaan. Aamen.
Lisää saarnoja osoitteessa www.maallikkosaarnaaja.com
Lisäresursseja
Vertaus työmiehistä Matt. 20:1-16 haastaa erityisesti meidän suomalaisten puutteellista oikeustajua.
[1] Näin vastaavanlaisen meemin tämän kilpikonnakuvan kanssa ”Biblical Creation” facebook sivulla: https://www.facebook.com/1mill.creationist/?fref=ts
[2] http://www.nbcnews.com/id/15655255/ns/health-health_care/t/scientists-build-worlds-first-artificial-stomach/#.V1r7PzWn9_k