Vanhan testamentin viite aiheeseemme

Tämänkertainen tekstimme on Uudesta testamentista Luukkaan kirjasta ja tulemme mm. analysoimaan neitseellisen syntymän realistisuutta ja miten kukin voi arvioida oman luottamuksensa Jumalan ilmoituksiin. Luottamuksesta Jumalan ilmoituksiin liittyen, aloitamme lukemalla Vanhasta testamentista tämänkertaiseen aiheeseemme liittyvän raamatunkohdan. Vanhan testamentin tekstimme on 4. Mooseksen kirjasta, joka on kirjoitettu noin 3400 vuotta sitten. Noina aikoina Israelin kansa oli juuri vapautunut Egyptin orjuudesta ja se matkasi erämaassa. Jumala oli pitänyt heistä huolen antaen heille vettä ja ruokaa, jota kutsuttiin mannaksi. Israelilaiset olivat kuitenkin kyllästyneet tähän yksinkertaiseen ruokavalioon ja he mankuivat lihan perään. Jumala vastaa:

4. Moos. 11:22: Onko lampaita ja raavaita teurastettaviksi heille, niin että heille riittää, vai kootaanko heille kaikki meren kalat, niin että heille riittää?”

4. Moos. 11:23: Mutta Herra sanoi Moosekselle: “Onko Herran käsi lyhyt? Nyt saat nähdä, toteutuuko sinulle minun sanani vai eikö.”

…

4. Moos. 11:31:Mutta Herran lähettämä tuuli nousi ja ajoi edellään viiriäisiä mereltä päin ja painoi niitä leiriin päivänmatkan laajuudelta joka suunnalle leiristä, lähes kahden kyynärän korkeuteen maasta.

4. Moos. 11:32: Silloin kansa ryhtyi kokoamaan viiriäisiä ja kokosi niitä koko sen päivän ja koko yön ja koko seuraavan päivän. Vähin määrä, jonka joku sai kootuksi, oli kymmenen hoomer-mittaa*. Ja he levittivät niitä pitkin leiriä kuivamaan.

* Noin 19 tynnyrillistä (http://www.unitconversion.org/unit_converter/volume-dry-ex.html)

Israelilaiset halusivat lihaa ja Jumala antoi heille lihaa: He saivat niin paljon lihaa, että se tuli heidän korvistaan ulos. Tämän tilanteen alkuvaiheissa Mooses epäili Jumalan sanaa. Itse asiassa Mooses sanoi: “Meitä on 600 000 jalkamiestä keskellä aavikkoa. Mistä sinä oikein aiot hankkia meille lihaa?” Jumala vastasi (jae 32): “Onko Herran käsi lyhyt?” Toisin sanoen: “Onko minulla jotenkin rajallisesti voimaa; onko mikään minulle mahdotonta?” Mooses ei luottanut Jumalaan, vaan epäili. Tämänkertaisissa Luukkaan evankeliumin jakeissa löydämme paremman esimerkin luottamuksesta Jumalaan ja tutustumme muutamaan yllättävään tapaan arvioida myös itseämme.

 

Johdanto

Aiemmista saarnoista muistamme, kuinka enkeli Gabriel oli ilmestynyt Marialle, joka oli vaatimattomassa Nasaretin kylässä asuva näennäisesti tavallinen teinityttö. Gabriel ilmoitti Marialle, että Jumala oli päättänyt osoittaa hänelle erityistä suosiota. Maria synnyttäisi pojan, jollaista maailma ei ollut koskaan nähnyt, eikä näkisi koskaan myöhemminkään. Tarkemmin sanottuna, Gabriel oli kertonut Marialle, että hänen poikansa olisi suuri, häntä kutsuttaisiin Korkeimman Pojaksi ja hän olisi iankaikkisen valtakunnan kuningas. Tästä kaikesta teki vieläkin yllättävämpää se, jos tämä mitenkään voisi olla yllättävämpää, että jakeen 27 mukaan Maria oli neitsyt. Biologiselta kannalta oli ainutlaatuista, että neitsyt tulisi raskaaksi. Itse asiassa se olisi mahdotonta.

Luetaan nyt Luuk 1:26 – 33 verryttääksemme muistiamme:

Luuk. 1:26: Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

Luuk. 1:27: neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.

Luuk. 1:28: Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: “Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi.”

Luuk. 1:29: Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.

Luuk. 1:30: Niin enkeli sanoi hänelle: “Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.

Luuk. 1:31: Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.

Luuk. 1:32: Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,

Luuk. 1:33: ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.”

Nämä olivat huikaisevia uutisia! Tänään näemme, kuinka Maria reagoi ja sisäisti kaiken tämän. Mutta mieti ensiksi, miten sinä olisit itse reagoinut tähän ilmoitukseen Marian kengissä. Jos itse vastaisin rehellisesti, minä olisin ehkä pyörtynyt nähdessäni enkelin. Enkeli Gabrielilla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta edes antaa minulle mitään viestiä, koska olisin ollut tajuttomana. Jos en olisi pyörtynyt ja täten kuullut enkelin sanoman, niin minun täytyy valitettavasti myöntää, että epäusko olisi ollut todennäköinen reaktio kohdallani: ”Anteeksi mitä, herra Enkeli? Poikani olisi itse Jumala? No just joo…”

Tarkastelkaamme, miten Maria reagoi. Tämän jälkeen analysoimme, voisimmeko soveltaa joitakin kohtia luottaaksemme enemmän Jumalaan ja palvellaksemme Jumalaa paremmin omassa elämässämme. Tästä muodostuu tämänpäiväisen saarnamme aihe: Luota Jumalaan, jolle mikään ei ole mahdotonta!

 

Marian hämmennys: Kuinka tämä voi tapahtua? (jae 34)

Mikä oli Marian ensireaktio enkelin sanomalle?

Luuk. 1:34: Niin Maria sanoi enkelille: “Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?”

Maria oli hämmentynyt, mikä ei ollut kovin yllättävää. Maria ymmärsi, että hänen raskautensa tapahtuu pian[1] ja ihmetteli, miten se tapahtuu, koska hän ei ollut vielä naimisissa. Tässä on mielenkiintoista ja outoa se, että Marian suurin hämmennys tässä kaikessa näyttää juontuvan siitä, että hän tulee raskaaksi ollessaan neitsyt. Oliko tämä todella ihmeellisin seikka enkelin sanomassa? Entä puhe ”Korkeimman Pojasta” ja siitä, että hän olisi iankaikkisen valtakunnan kuningas, ym.? On mahdollista, että kaikki tämä meni Marian ymmärryksen yli tässä vaiheessa ja että hän ei oikein vielä sulattanut näiden asioiden ihmeellisyyttä. Tämä olisi luonnollisesti täysin ymmärrettävää, sillä minultakin meni useita tunteja näiden jakeiden tutkimisessa, vaikka käytin useita raamatunselitysteoksia, ennen kuin ymmärsin enkelin ilmoituksen todellisen merkityksen ja syvällisyyden. Täten ei ole suuri yllätys, jos Maria ei heti ymmärtänyt kaikkea. On kuitenkin yksi asia, joka oli hänelle päivänselvää: hän oli neitsyt ja neitsyet eivät yleensä tule raskaaksi.

Huomaa Marian sävy hänen vastatessaan enkelille: “Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?”

Miten luokittelisit Marian vastauksen: – Kuinka tämä voi tapahtua, sillä olen neitsyt?

Luokittelisitko Marian vastauksen epäuskoksi vai pikemminkin tarkempien tietojen pyytämiseksi?

Vertaa tätä Sakariaan vastaukseen jakeessa 18, jossa tämä sama enkeli Gabriel kertoi, että hän ja hänen vanha hedelmätön vaimonsa tulisivat saamaan pojan vanhoilla päivillään. Ja Sakarias sanoi enkelille:

Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut.

Vertaa Marian että Sakariaan vastauksia:

Sakarias: – Kuinka minä tämän käsittäisin? (Toisin sanoen: Miten voin uskoa? Onko todisteita?)

Maria: – Kuinka tämä voi tapahtua? (Toisin sanoen: Haluaisin yksityiskohtia.)

Sakarias tavallaan sanoo: Miten voin tietää, että se mitä minulle sanot, todella tapahtuu? Marian kohdalla hänen kysymyksensä vaikuttaa rehelliseltä. Hän kysyy, miten tämä voi tapahtua. Hän ei pyydä mitään todisteita, mutta on utelias yksityiskohtien suhteen. Tämä on reilu kysymys, eikö totta? Me kaikki tiedämme, että normaaleissa olosuhteissa neitsyet eivät tule raskaaksi. Mariakin luonnollisesti tiesi tämän ja täten kysyi: Kuinka tämä voi tapahtua?

Itse asiassa minä ja luultavasti muutkin näiden jakeiden lukijat kautta historian haluaisimme tietää vastauksen tähän kysymykseen, vaikka meillä olisi paljon uskoa ja luottamusta Jumalaan. Olen juuri lukenut, että neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Vaikka uskoisin, että näin tulee tapahtumaan, luonnollinen kysymys uteliaassa mielessäni on: – Miten? Miten Jumala järjestää neitsyen raskaaksi?

Tämä oli myös Marian asenne. Myöhemmin jakeessa 45 saamme vahvistuksen siitä, että Maria todellakin uskoi Jumalan ilmoitukseen. Jakeessa 45 luemme seuraavasi: ”Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!“

Haluan tässä vaiheessa kommentoida lyhyesti neitseellistä syntymää sitä epäilevien vuoksi. Tiedän, että usein löytyy ryhmästä ainakin yksi, jonka on vaikea uskoa neitseelliseen syntymään ja tämä on aivan luonnollista. Selitys on kuitenkin yllättävän yksinkertainen. Usko neitseellisen syntymään ei vaadi paljoa. Jos voit uskoa, että Jumala loi maailmankaikkeuden tyhjästä puheen voimalla, kuten hän 1. Moos. kirjan mukaan teki, niin olisiko neitseellinen syntymä liian vaikeaa Jumalalle? Voitko kuvitella Jumalan sanovan: ”Kyllä, voin luoda maailmankaikkeuden puhumalla, mutta huh, neitseellinen syntymä on liian vaikeaa minulle!” Et tietenkään.

Entä jos en edes usko Jumalaan? Se, että luet tätä tekstiä, osoittaa, että todennäköisesti myönnät, ainakin alitajunnassasi Jumalan olemassaolon olevan mahdollista. Itse asiassa muut vaihtoehdot vaativat jopa suurempaa uskoa. Jos et usko älylliseen luoja-Jumalaan, sinun täytyy uskoa, että maailma on saanut alkunsa itsekseen, tyhjästä. Jumalan kanssa meillä on ainakin “taikuri”, joka vetää pupujussin ulos hatusta. Ilman Jumalaa sinulla on pupujussi, joka vetää itse itsensä ulos hatusta.

Tämä tietenkin tuo meidät kuuluisaan kysymykseen: Kuka sitten loi Jumalan? Tämäkin on hyvä kysymys ja siihen on yllättävän yksinkertainen vastaus. Jos Jumala loi maailmankaikkeutemme luonnonlait ja säännöt, hänen ei itse tarvitse elää näiden itse luomiensa sääntöjen ja lakien alla sen enempää kuin tietokoneohjelmoijan täytyisi elää luomansa videopelin virtuaalimaailman sääntöjen mukaisesti. Pelin luojan ei tarvitse itse elää niiden sääntöjen mukaan, jotka hän on luonut pelin hahmoille. Hän voi myös muuttaa luomansa virtuaalimaailman sääntöjä koska vain ja aivan miten hän haluaa. Hän voi luoda sinne millaisia poikkeuksia tahansa. Jumalan itse ei tarvitse alistua luomansa maailmankaikkeuden sääntöjen tai lakien alaiseksi.

Toinen tapa käsittää tämä on ajattelemalla, että Jumala pystyy olemaan maailmankaikkeutemme ulkopuolella, aivan kuten videopelin luoja on luomansa virtuaalimaailman ulkopuolella. Jos Jumala on maailmankaikkeuden ulkopuolella, sen säännöt ja lait eivät vaikuta häneen, varsinkin jos hän itse loi nämä lait. Tämä oli siis vastaus kysymykseen: kuka loi Jumalan? Jumala ei tarvitse luojaa, vaikka kaikki muu maailmankaikkeudessamme sellaisen tarvitseekin.

Tämän pienen kiertotien päätepysäkki on siis se, että neitseellinen syntymä ei ole iso juttu maailmankaikkeutemme luojalle.

Palatkaamme takaisin Mariaan. Toisin kuin Sakarias, Maria uskoi enkelin ilmoitukseen. Hän uskoi tulevansa raskaaksi, vaikka olikin neitsyt. Hän kuitenkin halusi lisätietoja siitä, miten tämä tulisi tapahtumaan.

 

Enkelin vastaus (jae 35)

Enkeli Gabriel ymmärsi Marian anomuksen lisätiedoista ja antoi hänelle selvän vastauksen, miten tämä näennäinen mahdottomuus kävisi toteen. Luuk. 1:35: Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: “Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

Tässä meillä on kaksi toteamusta:

1. Pyhä Henki tulee sinun päällesi.

2. Korkeimman voima varjoaa sinut.

Ne sanovat saman asian kahdella eri tavalla, täten rikastuttaen ymmärrystämme asiasta.[2]

Pyhä Henki, osa kolminaisuutta,[3] Jumala itse, tulee Marian päälle. Toisin sanoen Korkeimman voima eli Jumalan voima (1. Moos. 14:19) varjoaa, eli ympäröi tai sulkee Marian sisäänsä.[4]

Kaikki tämä tarkoittaa, että Pyhä Henki,[5]5 Jumala itse, ympäröi Marian voimallaan ja luo elämän ilman seksuaalista aktia. Tämä ei tietystikään ollut ensimmäinen kerta, kun näin tapahtui. Milloin muutoin tämä on tapahtunut? Aatamin ja Eevan luominen oli myös tällainen tapahtuma. Tämä myös havainnollistaa, kuinka maailmankaikkeus voi näyttää iäkkäämmältä kuin mitä se on. Jos Jumala loi Aatamin ja Eevan aikuisiksi, miksi hän ei myös olisi luonnut valmiiksi kehittynyttä maapalloa ja maailmankaikkeutta, johon hän sijoittaisi Aatamin ja Eevan?

Palaamme takaisin Mariaan ja jakeeseen 35: “Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut.

Ole tarkkana lukiessasi eteenpäin. Huomaa, mitä sana käytetään seuraavaksi: sana ”sentähden”.

Sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. (lue myös Jesaja 9:6)

Tässä Gabriel selittää Marialle, miten hän tulee raskaaksi: Korkeimman voima eli Jumala on raskauden lähteenä ja se tapahtuu Pyhän Hengen kautta. Koska Maria tulee raskaaksi nimenomaan tällä tavalla, jae 35 kutsuu Jeesusta termeillä ”Pyhä (se pyhä, mikä syntyy) ja ”Jumalan Poika”.[6]

Aloitetaan termistä “pyhä”. Mitä tarkoittaa ”pyhä”? Käytämme tätä sanaa paljon. Monet meistä ovat luultavasti jopa käyttäneet tätä sanaa sopimattomasti lausahduksissa kuten ”pyhä jysäys”, tms. Mutta tiedätkö, mitä sana pyhä todella tarkoittaa? Se tarkoittaa moraalisesti puhdasta.[7]

Jeesus syntyi ilman perisyntiä. Toisin kuin meidän lapsemme ja me itse, Jeesus syntyi moraalisesti puhtaana. Me emme ole syntyneet moraalisesti puhtaina. Tämän takia on mahdotonta, ettemme tekisi syntiä ja tämä näkyy jo heti ollessamme vauvoja. Esimerkiksi saadakseen äidin kiiltävän kaulakorun kaulasta vauvat olisivat kirjaimellisesti valmiita vaikka tappamaan kaikki, jotka yrittävät heitä estellä, jos heillä vain olisi tarpeeksi voimaa. On mielenkiintoista, miten meidän ei tarvitse opettaa lapselle pahoja asioita, itsekkyyttä, kiukuttelua, väkivaltaa, ym., vaan he oppivat sen ihan itsestään. Meidän tosin täytyy opettaa heille, miten käyttäytyä hyvin. Jätä kurinpito kokonaan pois lapselta, ja katso onko sinulla kymmenen vuoden päästä “enkeli” vai riiviö. Vaikka rakastamme vauvoja paljon, he ovat aikamoisia pahantekijöitä eivätkä ole moraalisesti puhtaita (Ps. 51:7; 1. Moos. 8:21). Toisin kun Jeesus, jolla ei ollut tätä synnynnäistä pahaa itsessään, perisyntiä.

Sanalla ”pyhä” on myös toinen merkitys. Käytämme sitä kuvailemaan asiaa tai henkilöä, joka on ”erotettu” tai ”pyhitetty” tiettyä erikoista tarkoitusta varten. Molemmat näistä merkityksistä koskevat Jeesusta. Hän oli moraalisesti puhdas ja Jumala oli myös erottanut hänet erityistä tarkoitusta varten.

Entä mitä sanomme termistä “Jumalan Poika”? Pyhän Hengen roolin kautta Jeesus on Jumalan Poika. Muista kuitenkin, että Marian roolin kautta Jeesus on myös ihminen. Näin Jeesus on sekä Jumalan Poika että ihmisen Poika.[8] Tämän takia Jeesus Jumalana pystyi elämään synnittömän eli pyhän elämän ja ihmisenä hän pystyi edustamaan meitä. Tämä mahdollisti sen, että hän pystyi ottamaan vastaan tuomiomme ristillä. Hän tarjosi oman elämänsä meidän puolestamme.

Kertaamme jakeesta 35: Maria oli pyytänyt enkeli Gabrielilta selitystä siitä, miten hänen neitseellinen raskautensa tulisi tapahtumaan. Gabriel vastasi, että tämä tapahtuisi Pyhän Hengen voiman kautta.

 

Luotatko itse Jumalan ilmoituksiin?

Tässä vaiheessa on mielenkiintoista verrata Gabrielin selkeää vastausta Marialle Gabrielin vastaukseen Sakariaalle aiemmin tässä samassa Luukkaan 1. luvussa. Vastatessaan Sakariaalle enkeli Gabriel sanoi: Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä. Toisin sanoen: Minä olen enkeli, joka seisoo itse Jumalan edessä ja sinä uskallat epäillä puheitani.

Tässä on myös tilaisuus analysoida omaa elämäämme. Luotatko Jumalaan, jolle mikään ei ole mahdotonta? Kun kyse on Jumalan ilmoituksista meille, muistutammeko enemmän Sakariasta vai Mariaa? Saatat tosin sanoa: Jumala ei ole antanut minulle mitään ilmoituksia. Niinkö? Oletko varma, että Jumala ei ole antanut sinulle minkäänlaisia ilmoituksia? Luepa Room. 8:28: Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.

Eikö tämä ole ilmoitus, joka koskee kaikkia “niitä, jotka Jumalaa rakastavat”? Rakastatko Jumalaa? Silloin tämä ilmoitus koskee sinua. Luotatko siihen? Luotatko siihen, mitä Jumala on ilmoittanut sinulle, että kaikki asiat, jopa vaikeat koettelemukset, vaikuttavat sinun parhaaksesi? Tai kun olet koettelemuksissa, onko sinulla stressiä siitä, että Jumala ei ole järjestämässä asioita parhaaksesi, että jotenkin hän on ehkä unohtanut sinut? Tai ehkä epäilet olosuhteiden olevan Jumalan kykyjen ulottumattomissa, että Jumala on jotenkin vajavainen. Kuten luimme 4. Moos. kirjasta: “Onko Herran käsi lyhyt?”

Tässä oli siis yksi ilmoitus, jonka Jumala on antanut sinulle. Se on ilmoitus, että kaikki asiat vaikuttavat parhaaksesi, jopa näennäisesti huonot ja vaikeat asiat. Uskoitko tähän lupaukseen ollessasi viimeksi jossakin vaikeassa tilanteessa?

Seuraavassa on vielä yksi esimerkki. Tämä Jumalan ilmoitus on Matteuksen evankeliumin aivan viimeisissä jakeissa? Matt. 28:19-20: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.

Tässä Jeesus käskee opetuslapsiaan menemään ja opettamaan kaikille kansoilla kaikki, mitä Jeesus itse opetti heille. Joten jos Jeesus käski opetuslapsiaan tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen, niin tämä koskee myös meitä, koska Jeesus käskee opetuslapsiaan opettamaan kaikki, mitä hän oli käskenyt. Siihen kuului myös opetuslasten tekeminen. Kaikki!

Mitä me olemme tehneet tämän asian eteen viime aikoina? Minkä osan ajastamme olemme antaneet evankeliumin levittämiseen muille? Näinhän opetuslapsia tehdään. Meidän täytyy levittää evankeliumia. Silloin kun ihmiset hyväksyvät evankeliumin, heistä tulee opetuslapsia. Saatat sanoa: En tiedä mitään evankeliumin leivittämisestä. En osaisi levittää sitä, vaikka haluaisinkin.

Tämä on ymmärrettävää, mutta mitä olet tehnyt asian korjaamiseksi? Mitä olet tehnyt sen suhteen, että oppisit levittämään evankeliumia? Saatat vastata, että et edes tiedä mistä aloittaa. Et edes tiedä, mitä sana ”evankeliumi” tarkoittaa.

Oletko lukenut ohjekirjaa, Raamattua?

Evankeliumi tarkoittaa kirjaimellisesti “hyviä uutisia”. Ja mitkä ovat nämä “hyvät uutiset”? Ennen hyviä uutisia on valitettavasti huonoja uutisia. Huonot uutiset ovat, että olemme kaikki tehneet rikkomuksia äärettömän pyhää olentoa, Jumalaa, vastaan. Koska yksi Jumalan ominaispiirteistä on oikeudenmukaisuus, kaikki rikokset on rangaistava. Valitettavasti hyvät tekomme eivät kumoa pahoja tekojamme, aivan kuten tuo logiikka ei myöskään toimi maanpäällisissäkään tuomioistuimissa.[9] Jos olet varastanut jotain, et voi odottaa tuomarin armahtavan sinua, koska olet tehnyt paljon vapaaehtoistyötä vanhainkodissa tai antanut rahaa hyväntekeväisyyteen ym. Hyvillä teoilla ei todellakaan ole mitään tekemistä pahojen tekojemme kanssa, paitsi ehkä omassa mielikuvituksessamme. Ja huonot uutiset jatkuvat. Koska rikoksemme ovat ääretöntä olentoa, Jumalaa, vastaan, rangaistuksemme on myös ääretön. Se on ikuinen tuska iankaikkisessa kadotuksessa.[10] Siinä olivat huonot uutiset.

Mutta nyt tulevat hyvät uutiset ja ne ovatkin huippuhyviä! Hyvät uutiset ovat, että Jumala ikään kuin astui tuomarintuolilta alas, Jeesuksena, ja istui viereemme syytetyn istuimelle. Koska Jeesus eli täydellisen elämän, hänellä ei ollut omia rikoksia maksettavanaan. Täten hän pystyi vapaaehtoisesti tarjoutumaan ottamaan vastaan tuomion, joka kuuluisi meille. Äärettömänä Jumalana hän myös pystyi suorittamaan rangaistuksen ajassa, johon meiltä rajallisilta olennoilta kuluisi ikuisuus. Synnistä tulee tuomio, mutta Jeesus suoritti tuomion, jos hyväksymme tämän menettelytavan. Jumala hyväksyy sen, mutta meitä ei pakoteta tähän järjestelyyn. Meidän on hyväksyttävä se vapaaehtoisesti. Meidän on tunnustettava, että olemme tehneet hirvittäviä rikoksia Jumalaa vastaan. Meidän on pyydettävä anteeksiantoa Jumalalta ja tehtävä parannus. Meidän on tunnustettava, että Jumala on Herramme. Jos teemme näin, Jumala antaa anteeksi, koska Jeesus maksoi rangaistuksemme. Tämä on evankeliumi. Nämä ovat ne paljon puhutut hyvät uutiset ja näin tehdään uusia opetuslapsia.

Nyt et voi enää sanoa, ettet tiedä, mitä evankeliumi tarkoittaa. Nyt voit julistaa sitä ja tehdä opetuslapsia, aivan kuten Jumala on käskenyt meitä tekemään. On tietenkin monia muita asioita, joita Jumala on ilmoittanut meille sanassansa. Se, että kaikki vaikuttaa parhaaksemme ja evankeliumin julistus ovat vain kaksi esimerkkiä.

Joten kysyn uudestaan, muistutammeko enemmän Sakariasta vai Mariaa? Otammeko Jumalan ilmoitukset vakavissamme? Jos otamme, niin tämän pitäisi näkyä myös Raamatun luvussamme. Älä sano, että “otan Jumalan ilmoitukset vakavasti” ja sitten vietät kymmenen kertaa enemmän aikaa viikoittain sosiaalisessa mediassa kuin Jumalan ohjekirjan parissa. Kamppailen itse tämän samaisen asian kanssa. Usein raamatunlukuni on vakavasti puutteellista. Jumala armossaan muistuttaa minua tästä ja saattaa minut polvilleni rukoilemaan apua tähän asiaan. Sitten asiat yleensä menevät paremmin, ainakin jonkin aikaa, ja muistan rukoilla asian edestä. Tällaista se kristillinen elämä on: yksi askel eteenpäin, puoli askelta taaksepäin. Älä lannistu, vaan ponnista eteenpäin rukouksen kautta ja lukemalla Raamattua!

Jatketaan eteenpäin tekstissämme.

 

Todisteita kahdella eri tapaa (v.36-37)

Kun Sakarias pyysi todisteita Jumalan ilmoituksesta, enkeli Gabriel nuhteli häntä uskon puutteesta, mutta antoi kuitenkin lopuksi Sakariaalle todisteen. Muistatko, minkä todisteen Sakarias sai? Sakariaasta tuli mykkä siitä hetkestä alkaen poikansa Johannes Kastajan syntymään asti. Sakarias sai pyytämänsä todisteen, tosin tietynlaisen nuhtelun ja kurinpidon muodossa. Vertaa tätä siihen, miten Gabriel vastasi Marialle. Maria kysyi, miten Jumalan ilmoitus tulee tapahtumaan. Gabriel antoi hänelle selityksen, että se tulee tapahtumaan Pyhän Hengen voiman kautta. Mutta ei siinä kaikki, katso mitä Gabriel sanoo seuraavaksi:

Luuk. 1:36 Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;

Luuk. 1:37 sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.”

Ole tarkkana aina, kun näet Raamatussa sanan “katso”. Se tarkoittaa sitä kirjaimellisesti. Katso, kiinnitä huomiota, jotain tärkeää on tulossa. Ja niinhän Gabriel sanoi: Katso, kiinnitä huomiota Maria, ”sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi.”

Huomaatko, mitä tässä tapahtui? Gabriel antoi Marialle todisteen, vaikka Maria ei ollut sellaista pyytänyt. Gabriel kertoi Marialle, että hänen sukulaisensa Elisabet, joka oli Sakariaan vaimo ja joka oli ollut lapseton koko elämänsä ja oli jo hyvin vanha, on kuitenkin nyt kuudetta kuukautta raskaana. Kuvittele tämä tilanne mielessäsi. Käytä mielikuvitustasi. Muista, että Maria oli nuori teini-ikäinen tyttö, ehkä noin 13 vuoden ikäinen,[11] ja hänellä oli tämä sukulainen, Elisabet, joka oli ehkä Marian serkku, täti, tms. ja oli hyvin vanha, ehkä 70-vuotias tai jopa vanhempi. Elisabetilla oli myös lempinimi. Huomasitko hänen lempinimensä? Se oli ”hän, jota kutsuttiin hedelmättömäksi”. Olisiko kivaa omata tuollainen lempinimi? Näin lapsettomia naisia leimattiin ja kohdeltiin. Syistä, joita meillä ei nyt ole aikaa käsitellä, sen aikaisessa yhteiskunnassa lapsettomuutta pidettiin usein jonkinlaisena kirouksena. Nyt Marialle kerrottiin, että tämä hänen sukulaisensa Elisabet, jolla oli tämä ikävä lempinimi, tämä vanha nainen, jonka Maria on todennäköisesti tuntenut koko elämänsä, oli raskaana. Vau! Tämä oli jotakin, jota Maria voi mennä katsomaan omin silmin. Näin hän tekikin, kuten seuraavalla kerralla näemme jakeesta 39 alkaen.

Gabriel jatkaa puhumistaan jakeessa 37: ”Sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.”

Tämä oli hyvä sananvalinta viimeistelemään kaikki tähänastinen: Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.

Niinpä niin Maria. Sinulla saattaa vielä olla tai tulla joitakin epäilyksiä mieleen sen suhteen, miten kaikki tämä voi olla mahdollista. Mutta muista, että Jumalalle mikään ei ole mahdotonta. Jumalalle ei ollut ongelma antaa vanhalle hedelmättömälle Elisabetille lasta. Jumalalle ei ole ongelma saattaa tarkoituksiaan toteen sinunkaan kohdalla. Jumalan käsi ei ole lyhyt. Maria saa lapsen, vaikka hän on neitsyt. Tämä lapsi on pyhä, Jumalan Poika, koska Pyhä Henki itse saattaa Marian raskaaksi. Kaikki tämä tapahtuu, koska Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. (Ps. 115:3).

Meidän tulee vaeltaa uskossa, eikä näkemisessä (2. Kor. 5:7), mutta monesti Jumala armossansa antaa meidän myös nähdä, kunhan olemme ensiksi ottaneet ensimmäisen askeleen uskossa. Maria näytti uskoneen Jumalan ilmoituksen, mutta kysyi sen jälkeen, miten Jumala täyttäisi lupauksensa. Jumalalla ei tietenkään ollut mitään velvollisuutta vastata. Marian kohdalla hän kuitenkin vastasi ja antoi lisäksi ylimääräisen todisteen ja rohkaisun kertomalla hänelle Elisabetin ihmeestä. Asiat olisivat ehkä voineet mennä paremmin myös Sakariaan kohdalla, jos hänellä olisi ollut parempi asenne. Tätä emme tule koskaan saamaan selville, ainakaan tässä elämässä.

 

Luota Jumalaan, jolle mikään ei ole mahdotonta! (jae 38)

Seuraavaksi näemme, miten Maria reagoi kaikkiin näihin Gabrielin kertomiin asioihin.

Luuk. 1:38: Silloin Maria sanoi: “Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan”. Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.

Maria oli valmis toimintaan. Huomaa tässä taas sana ”katso”. Mitä tämä tarkoitti? Se tarkoitti: huomaa, jotakin tärkeää on tulossa! Mutta nyt puheenvuoro onkin Marialla: Kiinnitä huomiota enkeli Gabriel, katso, minä olen Herran palvelijatar. [12] Tapahtukoon minulle kaikki, mistä olet ilmoittanut.

Maria oli valmis palvelukseen. Jumala pyytää, Maria vastasi epäröimättä. Tämä on erityisen merkittävää, koska Maria epäilemättä ymmärsi, että tämä ”neitsyt raskaana” juttu voi aiheuttaa suuria ongelmia hänen kihlattunsa Joosefin kanssa, puhumattakaan muusta yhteiskunnasta. Naimattomia raskaana olevia naisia ei niinä päivinä katsottu hyvällä. Itse asiassa Maria voisi teoriassa saada jopa kuolemanrangaistuksen haureudesta. Ihmisnäkökulmasta käsin tarkasteltuna Maria otti suuren riskin suostuessaan Jumalan suunnitelmaan, mutta oli kuitenkin halukkaasti siinä mukana. Hän oli valmis tottelemaan ja jätti kaiken muun Jumalan hoidettavaksi.

Suomenkielen raamatunkäännös, kuten useimmat muutkin, sanovat Marian olleen Herran “palvelijatar”, mutta alkuperäinen kreikkalaisen sanan “doulē” tarkoittaa kirjaimellisesti orjaa.

Maria oli Jumalan omaisuutta, palvelija ja orja, ja hän myönsi tämän itsekin. Täten hän oli valmis tekemään, mitä Jumala pyysi. Tämä sama pätee kaikkiin Jumalan lapsiin. Tiedän, että tämä on vaikeaa kuultavaa, koska emme pidä auktoriteetista, haluamme kaikki tehdä päätöksemme itse. Tosiasia kuitenkin on, että olemme kaksinkertaisesti Jumalan omaisuutta. Näin on ensiksi luomisen kautta ja toiseksi lunastuksen kautta. Jeesus lunasti meidät itselleen verensä kautta, kärsien ja kuollen edestämme. Olimme synnin orjia, mutta hän osti meidät itsellensä. Jumala ei kuitenkaan ole julma isäntä, vaan hyvä isäntä, paras! Vaikka olemmekin hänen orjiaan ja kuuliaisuus on vaatimus, hän kohtelee meitä ystävinään (Joh. 15:15). Hän jopa kuoli edestämme. Paras osa, joka kellään voi olla elämässä, on olla orja täydellisen hyvälle isännälle, joka huolehtii kaikista orjiensa tarpeista ja turvallisuudesta. Isäntä, joka kohtelee heitä kuin ystäviään, kuin lapsiaan. Kolikon kääntöpuolella olevan osa on kaikkein kamalin. Se on olla synnin, itsemme ja lihamme orjia. Kuinka vapauttavaa on tietää, että kun kuljemme Jumalan kanssa, meidän ainoa vastuumme on olla kuuliaisia tietäen että kaikki vaikuttaa parhaaksemme ja Jumala huolehtii kaikesta muusta elämässämme. (Luuk. 12: 22-31)

Kysymys kuuluu, muistutammeko enemmän Mariaa vai Sakariasta? Jumala kutsuu meitä tekemään monia asioita Sanansa, Raamatun, kautta. Miten vastaamme? Olemmeko kuuliaisia? Mitä elämämme heijastaa? Voimmeko vastata Maria tavoin, kun meiltä kysytään Raamatun lukemisesta, rukoilemisesta, evankeliumin levittämisestä ja Jumalaan luottamisesta kaikissa olosuhteissa? “Katso, minä olen Herran palvelija.”

Älä epäile Jumalan ilmoituksia, älä epäile hänen Sanaansa, älä epäile Raamattua. Älä vaella näkemisessä, vaan uskossa. Jumala kyllä kertoo sinulle kaiken tarvittavan vaeltaessasi tottelevaisesti, pitäen hänen kädestään kiinni. Tarkemmin sanottuna, Jumala itse pitää kädestäsi kiinni. Usko siihen, luota siihen! Usko häntä, luota häneen!

Jos et ole vielä ottanut Jeesusta vastaan Vapahtajanasi ja alistunut hänen herruutensa alle, vaan olet matkalla maksamaan rikoksistasi Jumalaa vastaan iankaikkisessa kadotuksessa, lopeta tuo hullutus välittömästi, ennen kuin on liian myöhäistä. Kadu rikoksiasi Jumalaa vastaan ja alistu hänen eteensä. Vai pidätteleekö jokin asia sinua? Sisimmässäsi tiedät, että maailmankaikkeuden luoja on Jumala sen sijaan, että se olisi itse luonut itsensä. Sisimmässäsi tiedät, että kaikki, mistä olemme puhuneet tänään, on totta, vaikka ehkä toivot, että niin ei olisi. Mutta miksi? Miksi toivot, että se ei olisi totta? Miksi vastustelet? Mikä pidättelee sinua?

Ehkä olet itse nyt hieman samanlaisessa tilanteessa, kuin missä Maria oli. Jos todella seuraisit Jumalaa, ja tarkoitan todellista seuraamista, se voisi saada sinut vaikeuksiin. Ehkä perheesi saattaisi paheksua sinua tai ehkä saisit osaksesi nälvintää työpaikallasi. Nämäkö asiat sinua pidättelevät vai jokin muu? Tai ehkä et vain pidä ajatuksesta, että joku antaa sinulle säännöt sen suhteen, miten sinun tulee elää elämäsi? Ehkä sinulla on joitakin syntejä, joita rakastat niin paljon, että et voi kuvitella hylkääväsi niitä? Mutta saanko kysyä sinulta: rakastatko näitä syntejäsi todella niin paljon, että olet valmis menemään iankaikkiseen kadotukseen niiden vuoksi? Saanko sanoa, että tuo kuulostaa todella huonolta kaupalta. Se on luultavasti huonoin mahdollinen kauppa, jonka voit elämässäsi tehdä! Tämä elämä on vain silmänräpäys, mutta ikuisuus on ikuinen. Pyydän ja anon, että ottaisit tässä ja nyt edes yhden uskon askeleen. Onko se liikaa pyydetty? Jos olet samaa mieltä sanomani kanssa, kerro siitä Jumalalle mielessäsi vaikkapa seuraavan rukouksen sanoin.

 

Rukoilkaamme yhdessä:

Tässä olen Herra Jumala. Tiedän, olevani syntinen. Tiedän, että olen suorittanut lukemattomia rikkomuksia sinua vastaan. Silti jokin on pidättänyt minua pyytämästä sinulta anteeksiantoa ja alistumasta sinulle. En ole varma, mikä minua pidättelee, mutta kerron sinulle juuri nyt, että haluan tehdä rauhan kanssasi sen vielä ollessa mahdollista. En halua olla vihollisesi. Kuuntele minua nyt Jumala. Minä pyydän sinua olemaan armollinen minulle, syntiselle! Haluan päästä vapaaksi synnin orjuudesta. Haluan omistaa elämäni sinulle, mutta se on vaikeaa. Tarvitsen apuasi. Siksi minä kutsun sinua Jumala. Auta minua! Muuta sydämeni! Älä jätä minua synnin orjaksi, vaan vastaa minulle, kuten lupaat tehdä kaikille, jotka ovellesi kolkuttavat. Armahda minua syntistä! Aamen.

Lisää saarnoja osoitteessa www.maallikkosaarnaaja.com

[1]‘Some exegetes hold that the question implies that Mary had made a vow to remain a virgin perpetually. But (a) this reads something into the text (and into other passages also, for we read of brothers of Jesus), and (b) there seems no reason for her to get married if she planned to remain a virgin. The solution of the difficulty rather is that Mary understood Gabriel to mean that she would bear a child without the intervention of a man, perhaps even that conception would be immediate. Morris, L. (1988). Luke: an introduction and commentary (Vol. 3, p. 90). Downers Grove, IL: InterVarsity Press.

The present tense implies that Mary expects the angel’s prophecy to be fulfilled shortly. ginōskō denoting sexual inter-course is Hebrew usage, cp. e.g. Gen. 4:1, 17. Reiling, J., & Swellengrebel, J. L. (1993). A handbook on the Gospel of Luke (p. 58). New York: United Bible Societies.

[2] https://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?t=kjv&strongs=g1982

[3] https://www.gotquestions.org/Trinity-Bible.html

[4] ‘The Holy Spirit will come upon you’ is in synonymous parallelism with ‘the power of the Most High will overshadow you’ (Blight, R. C. (2008). An Exegetical Summary of Luke 1–11 (2nd ed., p. 45). Dallas, TX: SIL).

[5] The Holy Spirit is identified with God’s power in a way that anticipates Acts 1:8. The verb “to come upon” also anticipates Acts 1:8, and, then, the Pentecost event. The text may call to mind Isa. 32:15, which anticipates the Spirit’s being poured out upon God’s people as a mark of the age of peace. Green, J. B. (1997). The Gospel of Luke (p. 90).

Also, note how John the Baptist was filled with the Holy Spirit in the womb (Luke 1:15), whereas Jesus was conceived by the Holy Spirit. Jesus in greater, even in conception.

[6] In 1:32 Jesus is ‘Son’ in his role as king, but here he is Son of God as a result of his conception [Arn, BNTC, NIGTC]

Blight, R. C. (2008). An Exegetical Summary of Luke 1–11 (2nd ed., p. 45). Dallas, TX: SIL International.

[7] https://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?t=kjv&strongs=g40

[8] https://www.desiringgod.org/interviews/why-is-jesus-called-son-of-man

[9] https://www.maallikkosaarnaaja.com/oletko-hyva/

[10] https://www.gotquestions.org/Suomi/helvetti-todellinen-ikuinen.html

[11] At this time Mary likely was no more than fifteen years old, probably closer to thirteen, which was the normal age for betrothal. Stein, R. H. (1992). Luke (Vol. 24, p. 82).

[12]”Slave” is the literal translation of the Greek word doulē. https://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?strongs=g1399