Johdanto

Viime kerralla opimme palvomaan ja ylistämään Jumalaa paremmin Marian esimerkillisen kiitosvirren kautta. Tällä kerralla näemme, miten kaikki ihmiset lopulta joutuvat alistumaan voimallisen Jumalan edessä. Näemme, miksi näin tulee vuorenvarmasti käymään ja mitä vaihtoehtoja meillä ihmisillä on tämän asian suhteen. Samalla saamme rohkaisua tässä laulussa esiintyvien lupausten kautta, jotka koskevat meitä myös tänäkin päivänä.

Keskitymme jakeisiin 49-55, mutta lukekaamme alkaen jakeesta 46, jotta muistimme virkistyy jakeiden asiayhteydestä:

Luuk. 1:46 ja Maria sanoi: ”Minun sieluni ylistää Herraa,

Luuk. 1:47 ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani.

Luuk. 1:48 sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.

 

Kaiken lähtökohta: Hänen nimensä on pyhä (j. 49b)

Luuk. 1:49 Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä,

Hänen nimensä on pyhä. Tämä on mielenkiintoinen ilmaisu kahden muun Jumalan ominaisuuden välillä. Ensin luimme tässä jakeessa, että Jumala on ”voimallinen”. Tätä seuraavassa jakeessa (50) luimme, että Jumala on laupea: ”Ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät”. Näiden kahden Jumalan ominaisuuden, voimallinen ja laupea, välissä on ilmaisu: ”ja hänen nimensä on pyhä”. Tämä on sopiva ja kaunis ilmaisu. Tiedätkö miksi?

Sanalla ”pyhä” on kaksi päämerkitystä:

• ”Täydellisen hyvä”,
• ”Erilleen asetettu”.[1]

Jumala on luonnollisesti ”erilleen asetettu” eli hän on aivan toisessa luokassa kaikkeen muuhun verrattuna. Tämä käy selvästi ilmi mm. hänen voimansa kautta. Lisäksi Jumala on myös täydellisen hyvä, mikä käy ilmi mm. hänen armonsa kautta. Täten on sopivaa ja kaunista, miten näiden kahden ominaisuuden, voiman ja laupeuden, välissä on ilmaisu ”hänen nimensä on pyhä”.

Marian ilmaisu ”ja hänen nimensä on pyhä” selittää miksi ja miten Jumala on tehnyt menneisyydessä ja tekee tulevaisuudessa voimallisia ja laupeita asioita Marian ja muiden elämässä. Koska Jumala on pyhä, hänellä sekä tahto että voima korottaa nöyrät ja hajottaa ylpeät. Koska Jumala on pyhä, hänen lupauksensa menneisyyden suhteen ovat toteutuneet ja hänen lupauksensa tulevaisuuden suhteen voidaan vastaanottaa niin täydellisellä varmuudella, että niitä voitaisiin ikään kuin jo pitää toteen käyneinä. Kukaan ei voi pysäyttää tai estää Jumalan suunnitelmia. Jumala on pyhä. Hän on omassa luokassaan, erilleen asetettu, täydellinen hyvyydessä, voimallinen ja laupea. Miten hienoa onkaan, että meillä uskovilla on tällainen Isä, joka rakastaa meitä äärettömästi enemmän kuin kukaan muu!

 

Pelkäätkö Jumalaa? Petätkö itseäsi? (j. 50)

Jakeissa 46-49 Maria ensin ylisti Jumalaa siitä, mitä hän oli tehnyt yhden jumalaapelkääväisen ihmisen, Marian, elämässä. Seuraavaksi hän kohdistaa kiitoksensa siihen, miten Jumala toimii kaikkien, sekä jumalaapelkääväisten että jumalattomienkin, elämässä.[2]Maria aloittaa jumalaapelkääväisistä. Jakeista 48 ja 49 luimme, kuinka Jumala oli katsonut Marian alhaisuuden puoleen ja tehnyt hänelle suuria. Nyt jakeessa 50 Maria kertoo Jumalan laupeudesta ja voimasta, jotka koskevat kaikkia häntä pelkääväisiä.

Luuk. 1:50 ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät.

 

Pelkäätkö Jumalaa?

Sana ”laupeus”, jota käytetään tässä jakeessa 50, viittaa Jumalan luotettavaan, uskolliseen, armolliseen rakkauteen, jota hän osoittaa lapsiaan kohden.[3],[4] Ja ketkä ovat Jumalan lapsia? “Ne, jotka pelkäävät häntä.” Mitä Jumalan pelkääminen tarkoittaa tässä asiayhteydessä? Tässä ei viitata mihinkään negatiiviseen tai ikävään pelkoon, vaan hyvänlaiseen kunnioittavaan pelkoon. Saatamme tuntea tämänkaltaista pelkoa esimerkiksi vanhempiamme, valmentajaamme tai lääkäriämme kohden. Hepr. 12:28-29 kuvailee tätä raamatullisesta näkökulmasta: ”Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla; sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.”

Jumalan pelkääminen tarkoittaa ennen kaikkea parannuksen tekoa ja elämämme alistamista hänelle. Jos joku ei kuitenkaan ole tehnyt parannusta ja katunut syntejään ja rikkomuksiaan ​​Jumalaa kohtaan, niin silloin hänellä todellakin pitäisi olla hirvittävä pelko häntä kohtaan. Kuuntele, mitä Jeesus kertoo meille Luukkaan 12. luvun jakeissa 4-5: Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä. Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.”

Jeesus ei kerro meille näitä asioita ollakseen ilkeä, vaan koska hänellä on myötätuntoa meitä kohtaan. Hän haluaa varoittaa meitä. Jeesus varoittaa niitä, jotka kulkevat kohti tuomiota ja tuhoa. Hän varoittaa heitä siitä, mikä heitä odottaa. Jeesus varoittaa sinua lopullisen määränpääsi todellisuudesta, jotta voisit herätä, avata silmäsi, tehdä parannuksen ja muuttaa elämäsi suunnan, ennen kuin on liian myöhäistä. Hänellä on myötätuntoa sinua kohtaan. Pahin ja ilkein asia, jonka voit tehdä jotakuta tuhoa kohtaan kulkevaa kohtaan on olla varoittamatta häntä. Saatat vain hymyillä ja jopa myötäillä, että kaikki on hyvin, vaikka todellisuudessa tiedät asioiden olevan päinvastoin. Minkälainen ilkeä ihminen toimisi näin? Kuitenkin olen itse syyllistynyt tähän, enkä ainoastaan yhden kerran. Minulla on ollut tilaisuuksia kertoa evankeliumi epäuskoisille, varoittaa heitä, mutta en ole. Syy on todennäköisesti ollut laiskuus, pelko pilkasta tai muu vastaava. Olen antanut heidän jatkaa kulkemistaan kohti varmaa tuomiota ja tuhoa ja samalla olen vain hymyillyt heille. Katukaamme ja tehkäämme paremmin.*

*Seuraava traktaatti on yksi tapa jakaa evankeliumia: https://www.maallikkosaarnaaja.com/oletko-hyva-ihminen/. Pidä muutama aina taskussasi. Anna taksikuskille, tarjoilijalle, jätä linja-autoon jne.

Joten, jos et ole jumalaapelkääväinen, ole peloissasi tästä. Herää, tee parannus, ja muuta elämäsi suunta. Mutta jos olet jumalaapelkääväinen ja sinulla on todellinen usko, joka tuottaa hedelmää, silloin sinun ei pitäisi pelätä Jumalaa negatiivisesti. Sellaiseen ei ole mitään syytä. Päinvastoin! Hän on luvannut meille, että mikään ei voi erottaa meitä hänen rakkaudestaan (Room. 8:38-39) ja että hän ei koskaan jätä tai hylkää meitä (Hepr. 13:5). Tämä on mahtava juttu! Jumalan pelko jumalaapelkääväisen kohdalla tarkoittaa sitä, että hänellä on niin suuri kunnioitus häntä kohtaan, että se vaikuttaa siihen, miten hän elää elämäänsä. Jumalan pelko on hänen käskyjensä tottelemista, hänen kunnioittamista, alistumista hänen kurinpidolleen ja hänen mahtavuutensa ylistämistä.[5]Jumala tuntee ja osoittaa ääretöntä rakkautta niitä kohtaan, jotka kuuluvat tähän ryhmään.

 

Aivopesetkö itseäsi?

Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Kuulutko Jumalan lapsiin, joiden tunnusmerkkeinä ovat mm. ne, että he ovat tehneet parannuksen synneistään ja alistaneet elämänsä Jumalan herruuden alle, mikä näkyy heidän elämässään? Vai kuulutko siihen ryhmään, joka ei pelkää Jumalaa nyt eikä ole alistanut elämäänsä hänen herruutensa alle? Kuolemansa jälkeen he tulevat pelkäämään Jumalaa hirvittävällä pelolla viimeisellä tuomiolla. Tai ehkä kuulut kolmanteen ryhmään, jossa ihmiset luulevat olevansa Jumalan lapsia, mutta eivät ole. Älä unohda Matt. 7:22 varoitusta, missä Jeesus sanoi, että monet kutsuvat häntä “Herraksi” tuomion päivänä. Mutta hän vastaa heille, että hän ei ole koskaan heitä tuntenut.

Miten voi tietää kuuluvansa tähän ryhmään, joka on aivopessyt itsensä kuvittelemaan olevansa Jumalan lapsia, vaikka he eivät sitä ole? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Jeesuksen Matt. 12:33 sanoin: ”Sillä hedelmästään puu tunnetaan”. Jos elämässäsi ei ole näkyviä todisteita pelastuksesta, hyvästä hedelmästä, niin et todennäköisesti ole pelastettu. Jos Jumalan totteleminen ei heijastu elämässäsi etkä tyypillisesti käyttäydy kuten Raamattu sanoo, vaan elämäsi on samanlaista kuin muidenkin ”hyvien” epäuskoisten, niin silloin et todennäköisesti ole pelastunut (Joh. 3:36).

Joku saattaa nyt esittää seuraavan vastalauseen: ”Mutta hetkinen! Miten tämä voi olla kuten sanot. Pyysin Jeesusta sydämeeni vuonna X”. Ymmärrän, mutta minulla on sinulle ikävää kerrottavaa: rukouksen lausuminen tai Jeesuksen pyytäminen sydämeesi ei pelasta sinua. Katso rikkaan nuorukaisen tapausta Matt 19:16. Hän oli valmis pyytämään Jeesusta sydämeensä. Se ei ollut tarpeeksi. Se ei pelastanut häntä. Todellinen parannus tuottaa uuden suunnan elämässä, vaikka eteneminen tässä uudessa suunnassa onkin ajoittain hidasta ja nykivää. Jos olet mielestäsi ollut kristitty jo jonkin aikaa, mutta elämäsi näyttää aika lailla samanlaiselta, kuin mitä se oli ennen kuin “pyysit Jeesusta sydämeesi”, niin on erittäin todennäköistä, ​​että Pyhä Henki ei ole muuttanut sinua. Tämä tarkoittaa, että on hyvin todennäköistä, että et ole pelastunut mahdollisista kuvitelmistasi huolimatta. Pyhä Henki muuttaa aina henkilön, johon hän asettuu asumaan (Matt. 3:8; Room. 8:13-17)

1. Joh 2:4 Joka sanoo: “Minä tunnen hänet”, eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.

1. Joh 3:24 Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.

Kysy itseltäsi, oletko joutunut maksamaan uskostasi jollakin tapaa esim. hylkäämällä joitain asioita sen tähden? Jos et, on hyvin todennäköistä, että et ole pelastunut. Jeesus tekee tämän varsinaisen selväksi Luuk. jakeissa 14:25-33. Ehkä olet joutunut maksamaan uskostasi olemalla muiden pilkan kohteena? Ehkä se maksanut sinulle syrjintää koulussasi tai työpaikallasi? Ehkä olet joutunut maksamaan siitä olemalla ihmisten vihan kohteena jakaessasi evankeliumia? Tai ehkä uskosi ei ole maksanut sinulle mitään, koska kuulut ”piilottelevien kristittyjen salaseuraan”, joiden jäsenet eivät puhu uskostaan eivätkä elä uskonsa mukaisesti? Tässä tapauksessa on hyvin todennäköistä, että et ole pelastunut, koska ”piilottelevien kristittyjen salaseuraa” ei ole olemassa (Matt. 28:19).

Mitä sinun pitäisi tehdä, jos et ole varma siitä, oletko uskossa ja onko Pyhä Henki sinussa?

1. Rukoille Jumalaa paljastamaan sinulle totuus.
2. Etsi lähipiiristäsi joku, jonka elämässä näyttäisi toteutuvan Raamatun antamat kristityn kriteerit ja pyydä tältä henkilöltä rehellinen arvio itsestäsi. Tosin kristitytkin voivat olla väärässä, joten rukoilu asian puolesta on ehdottoman tärkeä ensimmäinen askel.

Monesti puhuessani jonkun lahkolaisen, kuten Jehovan todistajan, mormonin tai islaminuskoisen kanssa, olen kysynyt heiltä, ovatko he ikinä rukoilleet Jumalaa näyttämään heille totuuden sen varalta, että he ovatkin täysin väärässä omassa uskonnossaan. En ole vielä koskaan tavannut ketään, joka olisi vastannut myöntävästi tai edes suostunut rukoilemaan asian puolesta kysymykseni jälkeen. Miksi? Koska sisimmässään, vähintään alitajuisesti, he saattavat pelätä mitä se merkitsisi heidän elämälleen ja ystävyyssuhteilleen, jos he ovatkin väärässä. Toinen syy on ylpeys. Me ihmiset olemme kovin ylpeitä. Se on omalla tavallaan nöyryyttävää herätä siihen todellisuuteen, että oma uskonto jota olemme vuosikausia sokeasti seuranneet, onkin väärässä. Täten monet mieluummin ummistavat silmänsä ja korvansa ja toivovat olevansa oikeassa. Varmasti moni niin sanottu kristitty toimii samoin. Mutta, keitä me oikein luulemme olevamme, että voisimme tietää totuuden pyytämättä siihen apua nöyrästi Jumalalta?

Jos kuitenkin olet jo nöyrtynyt Jumalan edessä, katunut syntistä elämääsi ja aloittanut muutoksen tiellä, niin mietiskele kiitoksella sitä voimaa ja armoa, jota Jumala on jo osoittanut sinun syntisessä elämässäsi.

 

Esittelyssä: Jumalan voima

Jatketaan seuraaviin jakeisiin, joissa edetään Jumalan laupeudesta ja pelosta hänen voimaansa, joka kohdistuu niin jumalaapelkääväisiin kuin ylpeisiinkin.

Jakeesta 49 luimme Jumalan pyhyydestä; erityisesti kuinka hän on erillään kaikesta muusta niin moraalisen täydellisyytensä kuin voimansa ja mahtavuutensa suhteen. Nyt jakeissa 51 – 54 näemme, miten tämä toimii käytännössä. Niissä Jumalan täydellisyys ja voima ilmenevät seitsemän eri teon kautta: [6]

1. Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan (j. 51) [7],[8]
2. Hän on hajottanut ylpeät (j. 51)
3. Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta (j. 52)
4. Hän on korottanut alhaiset (j. 52)
5. Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä (j. 53)
6. Rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois (j. 53)
7. Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin (j. 54)

Marian laulu koostuu yhdestätoista jakeesta. Näissä laulun neljässä jakeessa (j.51-55) on paljon teologista opetusta. Niistä selviää tarkemmin, mitä Jumala on varannut niin lapsilleen kuin vihollisilleenkin. Aloitetaan ylpeistä.

 

Ylpeät hajoitetaan. Miten on sinun kohdallasi? (v. 51)

Luuk. 1:51 Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.

Tekstimme mukaan Jumala osoittaa voimansa kahta erityistä ihmisryhmää kohtaan. Ensimmäisessä ryhmässä ovat ylpeät, hallitsijat ja rikkaat. Siinä ovat ne, jotka luottavat itseensä, valtaansa tai hengellisiin ja materiaalisiin rikkauksiinsa.

Toisessa ryhmässä ovat nöyrät ja nälkäiset. Tässä ovat ne, jotka ovat jakeen 50 mukaan jumalaapelkääväisiä.

Nyt jakeessa 51, alkaa hahmottumaan eräänlainen teema päälaelleen tai käänteisiksi muuttuvista asioista. Edellisessä jakeessa 50 ilmenevä armo jumalaapelkääväisiä kohtaan on vastakohtana sen kanssa, kuinka Jumala kohtelee niitä, jotka ovat ylpeitä ja hänestä riippumattomia: hän hajottaa heidät.[9],[10]

Luuk. 1:51 Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.

Hän hajottaa jumalattomat eli ne, jotka ovat ylpeitä hengellisestä tai materiaalisesta erinomaisuudestaan.[11]Vanhassa testamentissa on samankaltaisia kuvauksia, Ps 89:10 Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.

Kautta Vanhan testamentin Jumala on osoittanut voimaansa hajottamalla ylpeitä. Esimerkiksi kun hän ihmeellisellä tavalla monesti pelasti juutalaiset materiaalisesti voimakkaampien, epäjumalia palvovien vihollisten, kuten egyptiläisten, kynsistä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki ylpeilijät hajotetaan heidän maanpäällisen elämänsä aikana. Monen kohdalla tämä tapahtuu vasta viimeisen tuomion päivänä, Jumalan tuomitessa heidät iankaikkiseen kadotukseen.[12]

 

Käänteiset kohtalot (j. 52 & 53)

Luuk. 1:52 Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.

Luuk. 1:53 Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.

Tässä tapahtuu eräänlainen päälaelleen muuttuvien asioiden huipentuma.[13],[14]

Valtiaat ja rikkaat kuuluvat jakeen 51 ryhmään, joka on ajatuksiltaan ylpeä.[15] Alhaiset ja nälkäiset kuuluvat jakeen 50 jumalaapelkääväisten ryhmään, joka nyt täytetään hyvyyksillä. Avain kaikkeen on olla nälissään oikeanlaisia asioita kohtaan. Jos kaipaat vääränlaisten asioiden perään, et tule olemaan ikinä tyytyväinen (Matt. 13:12; Luuk 6:24-26, 12:19-21, 16:25, 21:1-4). Ei tarvitse kuin katsoa kaikkia niitä rikkaita ja kuuluisia, jotka tekivät itsemurhan. Jos olet ylpeä, Jumala kyllä ottaa sinulta luulot pois. Jos olet nöyrä, hän täyttää sinut hyvyyksillä. Hamua maallisten asioiden perään niin sekin vähä, jonka luulit omistavasi, otetaan sinulta viimeistään kuolemasi hetkellä pois. Hamua kaikkein parhaiden asioiden perään ja Jumalan läheisyyteen, niin hän täyttää sinut hyvyyksillä.

Usein materiaalisesti rikkaiden maalliset olosuhteet tekevät heistä ylpeitä ja välinpitämättömiä naapureitaan ja Jumalaa kohtaan. Vastakohtaisesti köyhät ovat useammin nöyriä ja tunnustavat riippuvaisuutensa Jumalasta. Apostoli Paavali sanoo samoin 1. Kor. 1:26: Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista. Tämä näkyy tänäkin päivänä. Seurakunnissa on yleensä enemmän köyhiä kuin rikkaita. Tämä ajatus on myös Jeesuksen sanojen takana Luuk. 18:25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita sen olevan mahdotonta, kuten Jeesus itsekin mainitsee kahta jaetta myöhemmin. Luuk. 18:27 “Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista”.

Jos satut olemaan yksi niistä harvoista jumalaapelkääväisistä, joita Jumala on siunannut tämän maailman rikkauksilla, muista olla hyvä taloudenhoitaja niiden aineellisten asioiden ja vallan kanssa, joita Jumala on asettanut vastuullesi. Jolle paljon on annettu, siltä myös paljon vaaditaan (Luuk. 12:48). Tämä pätee tietenkin kaikkiin. Kaikkien meidän tulee olla hyviä varainhoitajia sen suhteen, mitä Jumala on meille antanut, oli se sitten paljon tai vähän. Ensisijalla elämässämme tulisi olla Jumalan kunnia ja valtakunta. Tämä pätee myös siihen, miten käytämme varojamme.

Ylpeilyä on myös hengellisellä tasolla, monesti vieläkin enemmän kuin maallisessa elämässä. Saatat pitää itseäsi fiksuna ja hengellisesti kehittyneenä, kypsänä tai muuten vain muita parempana. Jumalalla on varoitus sinulle: sinut lähetetään tyhjänä pois (j. 53), toisin kuin ne, jotka ovat ymmärtäneet hengellinen konkurssinsa. Heidät ylennetään ja täytetään hyvyyksillä. Hengellinen ylpeys ei ole tyypillistä aidoille uskoville. [16]

Miten voimme olla varmoja, että kaikki nämä Jumalan lupaukset käyvät toteen? Tähän on monta vastausta, mutta yksi niistä ilmenee seuraavista jakeista: juutalaisten historialliset kokemukset.

 

Jumalan lupaukset käyvät toteen (j. 54 ja 55)

Luuk. 1:54 Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin, muistaaksensa laupeuttaan

Luuk. 1:55 Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niinkuin hän on meidän isillemme puhunut.”

Tässä Maria viittaa kaikkeen, mitä Jumala on tehnyt ja tekee Messiaan kautta valituilleen. Yli tuhat vuotta ennen Marian aikaa, Jumala oli antanut Abrahamille lupauksen suuresta kansakunnasta, jonka kautta kaikki maailman sukukunnat siunataan (1. Moos. 12:1-3).[17] Jumala antoi myös Aabrahamin jälkeläiselle, kuningas Daavidille, lupauksen hänen verilinjansa kautta tulevasta kuninkaasta, joka hallitsee iankaikkista valtakuntaa. [18] (2 Samuel 7, jonka 1. Aik. 17: 11-14 tiivistää. Katso myös Luuk. 1:72)

Niinpä aikaisemmat jakeet 52 ja 53, joissa mahtavat kukistettiin ja nälkäiset täytettiin hyvyyksillä, viittaavat myös Jumalan lupauksiin, jotka hän täyttää Israelin valtion suhteen. Marian eläessä Israel oli Rooman valtakunnan valtaama ja sortama. Täten kansa kaipasi Vanhassa testamentissa luvattua Vapahtajaa, Messiasta. He odottivat tätä Vapahtajaa, joka tulisi kumoamaan Rooman vallan ja perustaisi luvatun ikuisen valtakunnan, jonka pääkaupunki olisi Jerusalem.[19],[20] Maria tietysti odotti tämän pelastajan saapumista muiden tavoin. Kuinka hienoa hänen olikaan nähdä olevansa osa sitä tapahtumasarjaa, joka toisi Jumalan lupaukset lähemmäksi. Hänen kohdussaan oli juutalaisten vapahtajakuningas, Messias.

Juutalaiset kuitenkin hylkäsivät Messiaansa ja naulituttivat hänet ristille. Näin ollen kaikki lupaukset iankaikkisesta valtakunnasta eivät ole vielä toteutuneet ja monet juutalaiset odottavat vielä tänäkin päivänä Messiaansa saapumista. He eivät hyväksy sitä, että Jeesus oli Messias (ks. 1. Kor. 1:23). Ensi kerralla tavatessasi juutalaisen, voit halutessasi kysyä häneltä, odottaako hän Messiaan tuloa. Suurella todennäköisyydellä hän vastaa myöntävästi.

Meidän pakanoiden onneksi Jumalan lupaus Aabrahamille sisälsi siunauksen kaikille maailman sukukunnille. Juutalaisten Messias, Jeesus, Marian poika, aktivoi tämän lupauksen ristillä. Minkä ihmiset tarkoittivat pahaksi, Jumala käänsi sen hyväksi, aivan kuten tapahtui Vanhassa testamentissa Joosefin tapauksessa (1. Moos. 50:20).

Jeesus kuoli, ei ainoastaan juutalaisten puolesta, mutta myös kaikkien muiden jumalaapelkääväisten puolesta, mistä tahansa maailman kansoista he ovatkaan, esim. Suomesta! Viitaten juuri tähän tosiasiaan, luemme Efesolaiskirjeestä 2:12-13:[21]

Siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; Mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä.

 

Kaikki alistuvat voimallisen Jumalan edessä – Valitse tapasi

Kuten voimme jo nähdä Vanhan testamentin ja yleisen historian kautta, Jumala täyttää kaikki lupauksensa voimallisen käsivartensa kautta. Voimme täten ylistää voimallista ja muuttumatonta Jumalaamme, joka ei valehtele. Hänen edessään nöyrtyville hän osoittaa laupeutta laupeuden päälle armollisen ja uskollisen rakkautensa kautta, joka kestää ikuisesti ja huipentuu Kristuksen Jeesuksen iankaikkisessa valtakunnassa. Tämä valtakunta kääntää monien asemat päälaelleen pysyvästi: ylpeät hajotetaan ja alhaiset korotetaan. Jumalan pyhyyteen, armoon ja käsivartensa voimaan perustuen voimme olla niin varmoja näistä tulevista asioista, Jumalan lupauksista, että voimme pitää niitä jo täytettyinä.

Tärkein kysymys sinulle on se, oletko todellinen Jumalaa pelkääväinen vai et? Oletko nöyrien vai ylpeiden ryhmässä? Oletko todellisten uskovien ryhmässä vai niiden, joiden kauhuksi Jeesus sanoo: ”Minä en ole teitä koskaan tuntenut”? Oletko nöyrtynyt Jumalan edessä, katunut syntistä elämääsi ja aloittanut muutoksen tiellä? Jos näin on, se on hieno juttu ja elämäsi paras päätös! Ole kuten Maria ja mietiskele kiitoksella sitä voimaa ja armoa, jota Jumala on jo osoittanut elämässäsi.

Mutta jos et vielä kuulu oikeaan ryhmään, niin mitä odotat? Heitä kaikenlaiset tekosyyt pois! Jokaisella on kaksi vaihtoehtoa:

1. Maksaa itse iankaikkisessa kadotuksessa omista synneistään Jumalaa vastaan.[22]
2. Hyväksyä Jeesus Herranaan ja antaa hänen ristinkuolemansa maksaa hinta synneistään.

Älä enää viivyttele päätöstäsi. Joka kerta, kun hylkäät Jumalan kutsun parannukseen, sydämestäsi tulee hieman kovempi ja Jumalan on käytettävä yhä voimakkaampia keinoja huomiosi saamiseksi. Esimerkkeinä tästä ovat Vanhassa testamentissa Egyptin 10 vitsausta, jotka olivat toinen toisensa jälkeen kovempia ja johtivat lopulta valtavaan ihmishenkien menetykseen.

Jokaisen vitsauksen jälkeen faarao jatkoi sydämensä kovettamista ja Jumala lisäsi sitä mukaan vitsausten ankaruutta. Kaiken tämän lisäksi eteesi voi tulla piste, missä Jumala lopettaa huomiosi kiinnittämisen ja yksinkertaisesti hylkää sinut oman ylpeytesi ja muiden synnillisten himojesi pauloihin. Tämä on piste, josta ei ole paluuta.* 2. Mooseksen kirjassa, 7:3-4, Jumala kovetti epäuskoisen faaraon sydämen. Mitä voi ihminen tehdä, kun Jumala on kovettanut hänen sydämensä? Älä anna tämän tapahtua sinulle. Se on hirmuinen henkinen tila. Olen nähnyt sen tapahtuvan tuntemilleni ihmisille. Luota minuun, et halua tämän tapahtuvan sinulle. Room. 1:28 Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

* Katso epäuskon synti Mark. 3:28-30

Mutta älä masennu! Jos tässä saarnassa käsitellyt asiat huolestuttavat sinua, se tarkoittaa Jumalan kutsuvan sinua. Hän ei ole hyljännyt sinua ja täten tänään voi olla pelastuksesi päivä! Tee rauha hänen kanssaan, sen ollessa vielä mahdollista. Alistu vapaaehtoisesti, ennen kuin se tapahtuu pakon edessä tuomion päivänä, jolloin on liian myöhäistä. Hyväksy Jeesus Herranasi ja Vapahtajanasi ja tule Jumalan lapseksi nyt ja kautta ikuisuuden.

Ole kuten Maria uskossaan, kuuliaisuudessaan ja ilossaan:

1. Kuule Jumalan sanaa.
2. Usko Jumalan sanaa.
3. Tottele Jumalan sanaa.
4. Marian tapaan, ylistä Jumalaa hänen sanastaan.

Lisää saarnoja osoitteessa https://www.maallikkosaarnaaja.com/

 

Lähteet

[1] Holyness means separation. As the rest of the hymn stresses, God is holy, not in the sense that his holy moral attributes receive praise, but in the sense that he displays his unique sovereign authority as ruler over people. BECNT [1]

[2] For a hymn or psalm to begin with an individual’s situation and conclude with a reference to Israel’s situation is not unusual (cf. Pss 25; 69; 128; 130; 131). NAC

[3] Katso myös Ps. 103:17 Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille.”

[4] Ἔλεος (eleos, mercy) is used in the LXX to translate the Hebrew term חֶסֶד (ḥesed), which refers to the loyal, gracious, faithful love that God has in covenant for his people (Ps. 103:2–6, 8–11, 13, esp. 17; R. Brown 1977: 337; Marshall 1978: 83; Schürmann 1969: 75; Bultmann, TDNT 2:483 n. 95. BECNT

[5]https://www.gotquestions.org/Suomi/Jumalan-pelko.htmlhttps://www.gotquestions.org/Suomi/Jumalan-pelko.html

[6] The most satisfying approach is to take the aorists (in the “he has” statements) as prophetic aorists, that is, portraying the ultimate eschatological events tied to Jesus’ final victory. These consequences result from his past conception (1:49). These events are seen as so certain that, even though they are future events, they can be portrayed as past realities. Paul has this force with the verb glorified in Rom. 8:30. Such an approach unifies the context and ties together nicely with the idea of the realization of the covenant promise to Abraham (Gen. 12:1–3). In this sense, the hymn parallels the expression of Zechariah in Luke 1:72–74. The total salvation of those who fear God is so certain that it can be viewed as having taken place. BECNT

[7] Reference to the power of God’s arm appears in key texts describing God’s work, especially in the exodus period (Exod. 6:1, 6; Deut. 3:24; 7:19; 2 Kings 17:36; Isa. 30:30).

[8] Jakeen 51 mukaan, Jumala on tehnyt käsivartensa voiman kautta kaikki ne 7 asiaa, jotka esitin. Jumalalla, Isällä, ei tietenkään ole kirjaimellista kättä, koska hän on henki (Joh. 4:24). Raamattu käyttää usein antropomorfisia termejä Jumalasta. Tämä tarkoittaa Jumalan kuvailemista tyypillisten ihmispiirteiden kautta. Tämä auttaa meitä ymmärtämään Jumalan luontoa ja tekoja. Ajattele sitä eräänlaisena visuaalisena apuna. https://www.gotquestions.org/anthropomorphism.html

[9] διανοίᾳ καρδίας, “in the thought of their heart,” identifies the pride of those scattered as a deeply rooted orientation of the person (cf. Obad 3: “the pride of your heart”; against Forestell, Marian Studies 12 [1961] 215, the phrase does not modify the verb to produce a sense like Rom 1:24). Nolland, J. (2002). Luke 1:1–9:20 (Vol. 35A, p. 72). Dallas: Word, Incorporated.

[10] dianoia, in the dative, is limitative and denotes as it were the area or the seat of their arrogance; hence translations like “the proud minded” (Goodspeed), ‘the men with a proud heart’ (Jerusalem). Reiling, J., & Swellengrebel, J. L. (1993). A handbook on the Gospel of Luke (p. 77). New York: United Bible Societies.

[11] See Luke 18:9-14 for a parable contrasting the humble and the proud (The Pharisee and Tax Collector)

[12] https://www.gotquestions.org/Suomi/helvetti-todellinen-ikuinen.html

[13] There are several OT allusions here (cf. Job 12:19; 1 Sam 2:7; cf. also Sir 10:14; 1QM 14:11), but how did Luke understand these words? Such passages as Luke 10:13–15; 14:11; 16:19–31; 18:14 reveal that Luke interpreted this primarily in a metaphorical sense as indicating the reversal of fortune Jesus brought. Stein, R. H. (1992). Luuk. (Vol. 24, p. 93). Nashville: Broadman & Holman Publishers.

[14] But has sent the rich away empty. Compare 6:24–26; 12:13–21; 16:25; 21:1–4. Stein, R. H. (1992). Luuk. (Vol. 24, p. 94). Nashville: Broadman & Holman Publishers.

[15] 1:53 He has filled the hungry with good things. This reflects such OT passages as 1 Sam 2:5; Pss 72:11–12; 107:9 but foreshadows such future teachings of Jesus as Luke 6:21; 11:5–13; and 16:19–31 and such events as the feeding of the five thousand (9:10–17) and the breaking of bread at the Lord’s Supper (22:14–20; 24:13–35; Acts 2:42, 46; 20:7, 11). Stein, R. H. (1992). Luuk. (Vol. 24, p. 93). Nashville: Broadman & Holman Publishers.

[16] Jeesus havainnollisti tämän täydellisesti vertauskuvalla fariseuksesta ja roomalaisille valtaajille työskentelevästä veronkerääjästä (Luuk. 18:9-14). Molemmat luulivat palvovansa Jumalaa. Mutta fariseus oli selvästi ylpeä siitä, kuka hän oli, ja hänen kuvitteellisista hengellisistä saavutuksistaan. Todellisuudessa hän palvoi itseään. Publikaani vain anoi Jumalalta armoa, koska tiesi olevansa mitään ansaitsematon syntinen. Vertauksen lopussa Jeesus sanoi veronkerääjän menneen kotiinsa vanhurskaampana kuin fariseus. Katso myös Job 12:19 Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.

[17] https://www.gotquestions.org/Abrahamic-covenant.html

[18] https://www.gotquestions.org/Davidic-covenant.html

[19] A major theme of the OT is the oppressed people of God described as poor and humble (Ps. 9:11–12, 17–20 [9:12–13, 18–21 MT]; 10:1–4, 17–18; 12:1–5 [12:2–6 MT]; 18:25–29 [18:26–30 MT]). BECNT

[20] Since the days of Abraham, Israel was God’s chosen people, his servant. However, through-out the Old Testament Israel as a whole, was most of the time an unbelieving and idolatrous nation, which only had a remnant of true God-fearers (ref), and as per v.50, it is only the true God-fearers who can count on God’s mercy and deliverance. (see also Luke 3:8-9)

[21] Katso myös Room. 11:7; Ef. 3:6:

[22] https://www.gotquestions.org/Suomi/helvetti-todellinen-ikuinen.html