Pääsiäisen Pimeys ja Hirmuiset Hyökkäykset (Luuk. 22:53, 23:44 )

[HUOMAA: Tekstissä on suluissa olevia vihreällä kirjoitettuja tekstiosuuksia, jotka alkavat sanalla ”Keskustelu”. Ne ovat pienryhmien vetäjille ehdotettuja aiheita ryhmässä tapahtuvaa keskustelua varten.]

[Keskustelu: Osaatko selittää pääsiäisen tai pyhän viikon tarkoituksen?]

Pääsiäisen alkuperä

Jonkin aikaa sitten lounastimme vaimoni kanssa miellyttävän juutalaispariskunnan kanssa. He kertoivat osallistuneensa juutalaiselle pääsiäisaterialle edellisenä iltana. Olimme tietysti uteliaita tapahtuneesta ja aloimme keskustella sen yksityiskohdista.

Seuraavana päivänä tämä keskustelu sai minut pohtimaan, kuinka pääsiäisen aikaan me monesti sivuutamme sen historiallisen taustan ja merkityksen. Saatamme todeta pinnallisesti sisimmässämme, ”Aivan, Jeesus kuoli ristillä syntiemme edestä noin 2 000 vuotta sitten”, mutta emme pysähdy miettimään, mitä todella tapahtui. Pääsiäisen yksityiskohdat ovat yllättävän syvällisiä. Itseasiassa, pääsiäiskertomus alkoi jo paljon ennen Jeesuksen syntymää.

Ensimmäisessä tämänkertaisessa raamatunkohdassa, Jeesus puhuu juuri ennen pidätystään opetuslapsilleen:
”En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään. Mutta että maailma ymmärtäisi minun rakastavan Isää ja tekevän, niinkuin Isä on minua käskenyt: nouskaa, lähtekäämme täältä.” (Joh. 14:30-31)

Pian tämän jälkeen, Jeesus vastaa pidättäjilleen:
Minä olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta. (Luuk. 22:53)

Lopulta, Jeesuksen jo ollessa ristiinnaulittuna 3 tunnin ajan, luemme:
Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen, sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia. (Luuk. 23:44-45)

Niille teistä, jotka ajattelevat jo tietävänsä kaiken pääsiäisestä, haluan esittää seuraavat kaksi kysymystä?

1. Miksi saatana muutti strategiaansa Jeesuksen ristinkuoleman estämisestä (Pietarin estelyillä) siihen, että hän halusi Jeesuksen kuolevan ristillä (Juudaksen kavalluksella)?
2. Miksi Kristuksen olleessa ristillä viimeisten kolmen tunnin aikana oli pimeää?

 

Aloittakaamme kaikkein ensimmäisestä pyhästä viikosta, joka on pääsiäistä edeltävä viikko. Oli noin vuosi 30 ja suurin osa ihmiskunnasta, Israelin valtio mukaan luettuna, oli mahtavan Rooman keisarikunnan vallan alla.

Rooma salli Israelille uskonnollisen vapauden harjoittaa juutalaisuutta ja sen pappien sallittiin valvoa monia yhteiskunnan päivittäiseen toimintaan liittyviä seikkoja. Vaikka Israel oli Rooman miehittämä, juutalaisilla papeilla oli paljon valtaa yhteiskunnassa, jonka elämää uskonnolliset lait ja rituaalit ohjasivat.

Rooma ei kuitenkaan sallinut Israelille täydellistä itsemääräämisoikeutta. Keisari oli nimittänyt maaherran huolehtimaan omista eduistaan, erityisesti verojen keräämisestä ja kapinoiden estämisestä.

[Keskustelu: Mikä oli tällöin Israelissa valtaa käyttäneen roomalaisen maaherran nimi?]

Maaherran nimi oli Pontius Pilatus. Raamattu kertoo yhdessä virallisten roomalaisten historioitsijoiden, Josefuksen ja Tacituksen, tavoin, että Pilatus määräsi Jeesuksen, joka tunnettiin myös nimellä Messias, nimi tarkoittaa ”pelastaja”, ristiinnaulittavaksi juutalaisten pääsiäisenvieton yhteydessä. Josefus ja Tacitus eivät olleet kristittyjä ja Tacitus tunnettiin itse asiassa kristittyjen vihaajana. Näin ollen he eivät kirjoittaneet tukeakseen keksittyjä kristillisiä tarinoita.

Tämä historiallisten kirjoitusten antama varmennus yllättää joskus ne ateistit, jotka väittävät, että Jeesus Kristus ei koskaan elänyt. Usein he jäävät sanattomiksi, kun heille kerrotaan maallisten historiankirjoittajien ja tietosanakirjojen olevan kutakuinkin yksimielisiä, ei ainoastaan siitä, että Jeesus Kristus, Messias, oli historiallinen henkilö, vaan että Pontius Pilatus ristiinnaulitsi hänet nimenomaan pääsiäisenä.

Juutalaisen pääsiäisseremonian alkuperä

Toisaalta monet kristityt ovat yllättyneitä kuullessaan, että juutalaiset olivat tavallaan viettäneet pääsiäistä jo tuhannen vuoden ajan ennen Jeesuksen syntymää.

[Keskustelu: Tiedätkö milloin ja miten juutalaisten pääsiäisenvietto alkoi?]

Vanhan testamentin toisessa kirjassa, 2. Mooseksen kirjassa, juutalaisten kerrotaan olleen orjuudessa Egyptissä. Mooses oli pyytänyt faaraolta moneen otteeseen, että hän sallisi heidän lähtevän, mutta turhaan. Sen seurauksena egyptiläiset kokivat tuhoisia vitsauksia, kuten rakeiden aiheuttamaa tuhoa ja paiseita ihmisissä. Viimein Jumala käski Moosesta antamaan faaraolle varoituksen kaikkein ankarimmasta vitsauksesta, jos faarao ei päästäisi juutalaisia vapaiksi: kaikki Egyptin esikoispojat kuolisivat.

Hän kuitenkin lupasi pelastuksen tästä hirvittävästä vitsauksesta niille, jotka halusivat uskoa Jumalan sanaan.

[Keskustelu: Miten perheen esikoisen kuoleman pystyi tuolloin estämään?]

Jumala oli antanut ohjeet, että jos teurastetun virheettömän lampaan verta siveltäisiin asunnon oven karmeihin, silloin kaikki talossa olleet esikoispojat olisivat turvassa. Tämän lisäksi Jumala opetti juutalaisia jakeessa 2. Moos. 12:14, että juutalaisten piti noudattaa tätä juhlaa kaikkien sukupolvien ajan, iankaikkisesti. Siksi yli tuhat vuotta näiden Egyptissä sattuneiden tapahtumien jälkeen, Jeesuksen aikaan, juutalaiset edelleenkin viettivät pääsiäistä. Nyt meidän aikanamme, yli 3 000 vuotta Egyptin tapahtumien jälkeen, juutalaiset viettävät vieläkin pääsiäisjuhlaa.

Miksi kaikki menehtyisivät ilman pääsiäistä

[Keskustelu: Kuinka juutalaisten pääsiäisenvietto liittyy kristittyjen pääsiäiseen?]

Aivan kuten 3 000 vuotta sitten juutalaiset tarvitsivat uhrilampaan veren säästyäkseen tuomiolta, samoin me nykyään tarvitsemme uhrilampaan veren vuodattamisen pelastuaksemme tuomiolta.

Saatat kummastella, miten uhrilampaan veri voi pelastaa ketään tuomiolta ja miksi ihmeessä meidän täytyy ylipäätään pelastua miltään tuomiolta. Toisin kuin egyptiläiset, me emme ole orjuuttaneet juutalaisia, emmekä estä heitä liikkumasta vapaasti. Tämä on totta, mutta olemme silti tuomion kohteena. Seuraava on lyhyt 10-vaiheinen yhteenveto, miksi näin on:

1. Aadam ja Eeva oli luotu pyhiksi, virheettömiksi.
2. Jumalan vihollinen, saatana, joka on Jumalaa vastaan kapinoinut enkeli, vihaa Jumalaa ja hänen luomakuntaansa.
3. Saatana houkutteli Aadamin ja Eevan syntiin, sai heidät epäilemään Jumalaa ja kapinoimaan häntä vastaan.
4. Sen seurauksena ihminen menetti asemansa maan hallitsijana ja saatanasta tuli tämän maailman ruhtinas.
5. Tämän tottelemattomuuden seurauksena ihmiskunta ja maa kirottiin. Tämän vuoksi me kuolemme, tämän vuoksi maan päällä on mitä moninaisimpia ongelmia, luonnonmullistuksia, sairauksia, jne.
6. Tilannetta pahentaa se, että Aadamin syntiinlankeemuksen jälkeen ihmiskunta on jo syntymästään asti paha, sillä on perisynti, jonka se peri Aadamilta. Kuten kaikki, joilla on lapsia, tietävät, me emme opeta lapsiamme olemaan pahoja, he oppivat sen itsestään. Me opetamme heidät olemaan hyviä. Jos et tee sitä, lapsistasi tulee suurella todennäköisyydellä aikamoisia vintiöitä. Perisynti tekee lapsista ja meistä kaikista pahoja.
7. Tämä on suuri ongelma, koska tehdessämme syntiä rikomme luojaamme, Jumalaa, vastaan ja koska Jumala on oikeudenmukainen, kaikista rikoksista täytyy langettaa tuomio.
8. Viime kädessä kaikki syntimme kohdistuvat Jumalaa vastaan ja koska Jumala on ääretön ja täydellinen, häntä kohtaan suunnattu synti vaatii ankarimman mahdollisen tuomion.
9. Voimme kuitenkin iloita, koska Jumala on antanut meille pakotien tästä valitettavasta kohtalosta. Vaikka Jumala on oikeudenmukainen, hän on myös rakkaus. Aadamin syntiinlankeemuksesta lähtien Jumala on luvannut lunastajan. Joku saapuisi pelastamaan meidät siten, että Jumalan ei tarvitsisi tinkiä oikeudenmukaisuudestaan. Tämä on mahdollista lunastajan kautta, joka ottaa vapaaehtoisesti osakseen meidän ansaitsemamme tuomion. Lunastaja maksaa velkamme Jumalalle. Tämän seurauksena Jumala pysyy oikeudenmukaisena, voi rangaista syntiä ja antaa meille mahdollisuuden selviytyä synnin rangaistuksesta hänen rakkaudellaan.
10. Tämän toteuttamiseksi mahdollisen lunastajan pitäisi elää täydellinen elämä, eikä koskaan syyllistyä edes yhteen ainoaan syntiin. Toisin sanoen hänen pitäisi olla virheetön uhrilammas. Täten hän olisi kelvollinen kantamaan meidän syntimme, koska hänellä ei ole itsellään omia syntivelkoja maksettavanaan. Tämä on meidän kannaltamme hyvä vaihtokauppa. Lunastaja kärsii meidän tuomiomme ja antaa meille oman täydellisen elämänsä.

 

Egyptissä 3 000 sitten sattuneet tapahtumat olivat esikuva tulevasta virheettömästä lampaasta, jonka veri peittäisi meidän syntimme, lunastajasta Jeesuksesta Kristuksesta. Tämä palauttaakin meidät takaisin johdannossa esitettyyn ensimmäiseen kysymyksen ensimmäiseen kohtaan: Miksi saatana ylipäätään yritti estellä Jeesusta menemästä ristille?

Kautta aikain jatkunut kamppailu

Saatanan yritykset estää Jeesuksen ristinkuolema alkoivat jo kauan ennen Jeesuksen syntymää. Sen ymmärtämiseksi meidän täytyy palata ajassa taaksepäin aina Aadamiin saakka.

On muistettava, että aikojen alussa Aadam oli täydellinen, pyhä. Saatana sai kuitenkin Aadamin epäilemään Jumalan sanaa ja lankeamaan syntiin. Näin Jeesuksen astuessa näyttämölle voin kuvitella saatanan ajatelleen itsekseen:

Ei hätää, tällainen tilanne on kohdannut minua aikaisemminkin. Sain synnittömän Aadamin lankeamaan syntiin, siispä houkuttelen myös synnittömän Jeesuksen tekemään syntiä. Sitä paitsi onhan minulla nyt muutama tuhat vuotta enemmän kokemusta ihmisten houkuttelemisesta syntiin.

Lisäksi Aadamiin syntiinlankeemukseen verrattuna saatana oli paljon motivoituneempi saamaan Jeesuksen tekemään syntiä.

[Keskustelu: Miksi saatana oli motivoituneempi saamaan Jeesuksen tekemään syntiä kuin Aadamin?]

Muista, kuinka 1. Mooseksen kirjan luvussa 3 Aadamin ja Eevan johdatettua koko ihmiskunnan syntiin, Jumala lupasi vapauttajan. Sen lisäksi jakeessa 1. Moos. 3:15 Jumala lupasi tämän vapauttajan antavan kuolettavan iskun saatanalle. Jos saatana halusi välttyä tältä kuoliniskulta, hänen täytyi pysäyttää vapauttaja hinnalla millä hyvänsä. Saatanan kohdalla kyse oli elämästä tai kuolemasta. Hän ei tuhlannut aikaansa ja mikä olisikaan ollut parempi alku Jumalan suunnitelmien mitätöimiseksi kuin joko tappaa mahdolliset vapahtajakandidaatit heti alussa tai saattaa heidät kelvottomiksi eli diskatuiksi.

Aadamilla ja Eevalla oli kaksi poikaa, jotka olivat potentiaalisia vapahtajia. Mitä saatana teki? Hän sai toisen heistä tappamaan toisen. Näin moraalisesti parempi poika kuoli ja eloon jäänyt tuli kelvottomaksi olemaan minkään tason lunastaja, hänhän oli murhaaja. Meidän onneksemme Aadam ja Eeva kuitenkin saivat muitakin lapsia.

Siirtykäämme 1. Mooseksen kirjan lukuun 6. Jakeet 1-8 kuvaavat, kuinka saatana kehitti hyvin ovelan suunnitelman syöstäkseen ihmiskunnan sellaiseen äärettömään syntisyyteen, että Jumala päätti pyyhkäistä koko ihmiskunnan maan päältä tulvalla. Oliko peli nyt menetetty, eikö vapahtajaa tulisikaan? Ei toki, sillä oli pieni joukko Jumalalle uskollisia, Nooa ja hänen perheensä. Saatana hävisi tämänkin yrityksensä.

Hieman tämän jälkeen saatana sai hyviä uutisia. Hän sai tietää, että Jumala oli luvannut Aabrahamille, että vapahtaja syntyisi hänen sukupuustaan. Nyt saatana saattoi keskittää tuhoamisyrityksensä vain tähän yhteen sukulinjaan, juutalaisiin, jotka polveutuivat Aabrahamin pojasta Jaakobista, jonka toinen nimi oli Israel. Hänestä Israelin kansakunta sai nimensä.

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi juutalaiset ja Israelin kansakunta ovat saaneet osakseen niin paljon vainoa ja kansamurhaa Vanhan testamentin ajoista aina Hitlerin päiviin saakka? Tässä on siihen vastaus: se on ollut seuraus saatanan työstä. Joissakin tapauksissa Jumala varta vasten salli vainon rangaistuksena Israelin tottelemattomuudesta, esimerkkinä tästä oli Babylonin pakkosiirtolaisuus. Mutta Jumala ei kuitenkaan ole sallinut, eikä salli, Israelia tuhottavan kokonaan.

Raamatussa on monia epäonnistuneiden tuhoamisyritysten kuvauksia, esim. Esteri ja Haaman, faaraon määräys tappaa kaikki juutalaisten esikoispojat, juutalaisten pakkosiirtolaisuus Babyloniassa, kuningas Herodeksen käskystä tapahtunut poikalapsien surmaaminen Beetlehemissä, missä vapahtajan oli määrä syntyä. Tämä tuo meidät Jeesuksen syntymään. Saatana tiesi Jeesus-lapsen mahdollisesti olevan Jumalan lähettämän vapahtajan. Se, että saatana koki Jeesus-lapsen uhkaksi kävi ilmi siitä, että hän yritti surmauttaa hänet. Saatana ajatteli pystyvänsä eliminoimaan Jeesuksen, kuten hän oli tavalla tai toisella eliminoinut kaikki muut potentiaaliset vapahtajat siihen saakka. Jeesuksen vanhemmat kuitenkin pakenivat Betlehemistä ennen kuin Herodeksen sotilaat surmasivat siellä olevat poikalapset. Jeesus varttui aikuiseksi.

Sota Jeesusta vastaan

[Keskustelu: Minkä nimenomaisen tapahtuman jälkeen saatanan hyökkäykset Jeesusta vastaan kovenivat?]

Matteuksen kolmannessa luvussa Jeesus meni Johannes Kastajan kastettavaksi. Välittömästi hänen kasteensa jälkeen luemme jakeesta Joh. 3:17:

Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: “Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt”.

Tämä oli aikamoinen julistus, eikä se jäänyt saatanaltakaan huomaamatta. Luuletko saatanan hyökänneen Jeesuksen kimppuun välittömästi kasteen jälkeen, kun Jeesus oli hengellisesti ”pää pilvissä” tuntien olonsa hyväksi? Saatana odotti otollisempaa tilaisuutta, joka pian koittikin. Jeesuksen kerrotaan menneen heti kasteensa jälkeen erämaahan paastoamaan. Kun hän oli paastonnut 40 päivää ja yötä, hän oli henkisesti väsynyt ja ruumiillisesti nälkäinen. Arvaapa kuka saapui tuolloin vierailemaan hänen luonaan?

Matt. 4:3, Silloin kiusaaja [saatana] tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: “Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi”.

Saatana turvautui entisiin, kataliin temppuihinsa. Ihmiskunnan alkupäivinä hän oli houkutellut Eevan Eedenin puutarhassa vetoamalla hänen aisteihinsa hedelmällä, joka ”oli hyvä syödä”. Kun Jeesus oli nyt paastonnut 40 päivää, saatana vetosi hänen ruumiillisiin aisteihinsa yrittäessään saada hänet muuttamaan kivet leiviksi ja käyttämään siten voimiaan vastoin Jumalan suunnitelmia. Poikkeama Jumalan suunnitelmasta merkitsisi tottelemattomuutta ja olisi synti. Tämä tekisi Jeesuksen kelpaamattomaksi olemaan virheetön uhri syntiemme edestä. Tämä oli saatanan päämäärä.

Meidänkin on pidettävä tämä mielessämme päivittäisessä elämässämme. Meidän on oltava erityisen varovaisia niiden houkutuksien suhteen, joita kohtaamme ollessamme fyysisesti heikkoja tai haavoittuvaisia, esim. kärsiessämme unen puutteesta, ollessamme nälkäisiä tai uupuneita väsyttävän työpäivän tai viikon jälkeen. Silloin joudumme todennäköisesti ankarimmin houkutuksille alttiiksi. Jumala kehottaa viisaasti meitä pitämään lepopäivän kerran viikossa. Älä polta itseäsi loppuun, pysy valppaana ja siten todennäköisyys houkutuksiin sortumiselle on vähäisempi.

Jotta kukaan ei epäilisi saatanan kykyjä saada meidät lankeamaan houkutuksiinsa ja petoksiinsa, muistakaamme, että ennen Aadamia ja Eevaa saatana sai jotenkin vakuutettua kolmasosan taivaan pyhistä enkeleistä, jotka palvelivat Jumalan edessä, kapinoimaan häntä vastaan (Ilm. 12:14). Se ei varmaankaan ollut helppo saavutus, mutta mestaripettäjä onnistui siinä.

Toisin kuin enkelien kolmasosa ja esivanhempamme Aadam ja Eeva, Jeesus pysyi vahvana ja voitti tämän taistelun saatanaa vastaan, joka varmaankin koki olonsa hyvin pettyneeksi sen jälkeen. Tämä toinen, uusi Aadam, onnistui kestämään ne houkutukset, jotka saivat ensimmäisen Aadamin lankeamaan. Saatana ei kuitenkaan ollut valmis luovuttamaan. Jokainen minuutti vei saatanan lähemmäksi lopullista tappiota, jonka Jumala oli ilmoittanut hänelle 1. Mooseksen kirjassa luvussa 3.

 

Pääsiäisviikko — ratkaisevan taistelun hetki oli koittanut

Huomatessaan ajan kuluvan saatana todennäköisesti koki tilanteensa yhä epätoivoisemmaksi. Mutta tilanteen näyttäessä erittäin synkältä, hänelle tarjoutui kenties tähän asti paras tilaisuutensa.

Jeesus pidätettiin ristiinnaulitsemista edeltäneenä päivänä. Hieman ennen pidätystään Jeesus oli varoittanut Pietaria, että saatana halusi hänet valtaansa, seuloakseen häntä kuin nisuja (Luuk. 22:31). Muutamia jakeita myöhemmin luemme, että Jumala oli ilmeisesti myöntänyt saatanalle jonkinlaisen luvan hyökätä myös Poikaansa vastaan. Viranomaisten saapuessa pidättämään Jeesuksen, tarkkaile, mitä Jeesus sanoi heille jakeessa Luuk. 22:53:

Minä olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta.

Tämä palauttaa meidät johdannon ensimmäiseen kysymykseen:

Miksi saatana muutti strategiaansa Jeesuksen ristinkuoleman estämisestä (Pietarin estelyillä) siihen, että hän halusi Jeesuksen kuolevan ristillä (Juudaksen kavalluksella)?

[Keskustelu: Miksi arvelet saatanan muuttaneen suunnitelmaansa Jeesuksen ristille menon estämisestä siihen, että hän halusi saada Jeesuksen ristille Juudaksen petoksella?]

Saatana oli turvautunut tavanomaisiin ihmisen kokemiin houkutuksiin ja oli yrittänyt houkutella Jeesusta olemaan tottelematon Jumalan tahdolle. Tämä suunnitelma ei ollut toiminut. Saatana oli yrittänyt estää Jeesusta menemään ristille käyttäen siinä Pietaria (Matt. 16:23), mutta tämäkään suunnitelma ei ollut onnistunut. Mutta nyt Jumala oli suonut viholliselle erityisen hetken (”teidän hetkenne”) ja vallan[1] hyökätä Jeesusta vastaan. Ilmeisesti ne tietyt rajoitukset, mitä Jeesukselle sai tai ei saanut tehdä, olivat nyt puretut, mutta vain tietyksi ajaksi (”teidän hetkeksenne”). Emme tiedä, mitä nämä rajoitukset olivat, paitsi että nyt oli ainakin mahdollista kiduttaa ja tappaa Jeesus.[2]

Saatana näytti ajatelleen, että hänen paras mahdollisuutensa Jeesuksen kukistamiseksi olisi saada hänet ristille. Koska hänellä näyttää olleen niukasti aikaa käytettävissään, hänen oli toimittava nopeasti. Jumalan kello tikitti.

 

Ristiinnaulitseminen, osa 1 — saatanan viha purkautuu

Saatanan halusi saada Jeesus ristiinnaulituksi, eikä hän tuhlannut aikaansa. Saatana asettui Juudakseen (Luuk. 22:3). Juudas juonitteli pappien kanssa sopiakseen parhaan mahdollisen ajankohdan ja paikan Jeesuksen pidättämiseen. Jeesus pidätettiin ja tuomittiin juutalaisten ylipappien oikeudessa samana yönä suljettujen ovien takana, joka oli jopa juutalaisten omien lakien mukaan laitonta.

Seuraavana päivänä Hänet vietiin roomalaisen maaherra Pontius Pilatuksen eteen, koska ainoastaan Rooman maaherralla oli oikeus langettaa kuolemantuomio. Tämä saattoi kuitenkin olla vain nimellinen syy.[3] On mahdollista, että juutalaiset viranomaiset halusivat roomalaisten tekevän likaisen työn heidän puolestaan, koska Jeesuksella oli myös paljon kansansuosiota.[4]

Maaherra Pontius Pilatus oli tietoinen juutalaisten kätketyistä motiiveista ja ymmärsi, että he olivat kateellisia Jeesuksen kansansuosiosta (Matt. 27:18). Siksi hän yritti vapauttaa Jeesuksen (Luuk. 23:14). Juutalaisten johtajat kuitenkin kiihottivat tapahtumaa seurannutta väkijoukkoa (Matt. 27:20), ja Pilatus nähdessään, että siitä saattaisi seurata mellakka (Matt. 27:24), myöntyi väkijoukon vaatimukseen, mutta vasta sanottuaan seuraavat sanat (Matt. 27:24-25):
“Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne.”
Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: “Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle”.

Jeesuksen veri todella tuli juutalaisten ja heidän lastensa päälle. Ei ole sattuma, että jo muutama vuosikymmen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen, juuri kun Uuden testamentin evankeliumin viesti oli ennättänyt levitä Israelista muihin maihin, keisari Tiitus tuli ja pyyhkäisi Israelin kartalta. Yli puolen miljoonan juutalaisen kerrotaan tapetun tai joutuneen orjaksi muiden paetessa muihin maihin, kuten nykyiseen Eurooppaan.[5] Israelin valtio lakkasi olemasta melkein kahden tuhannen vuoden ajaksi.[6] Jumala ei suhtautunut Poikansa ristiinnaulitsemiseen lempeästi, Israelin kansakunta sai maksaa siitä kalliisti.

Palataan nyt takaisin Jeesukseen. Saatana oli toiminut kaikin voimin kuin nurkkaan ahdistettu eläin, jonka koko tulevaisuus oli katkolla.[7] Nyt kun Pilatus oli myöntynyt kansajoukon vaateeseen ja Jeesus tuomittiin ristiinnaulittavaksi, alkoi saatanan ja Jeesuksen välinen lopullinen taistelu.

Jeesus, täydellinen ja lopullinen uhrilammas, oli valmis ristiinnaulittavaksi ”sattumoisin” samaan aikaan pääsiäisviikolla, jolloin pääsiäislampaat muutoinkin uhrattiin. En tiedä, ymmärsivätkö juutalaiset ja saatana tämän ironian ja Jumalan kaikkivaltiuden tässä tapahtumassa ja sen ajoituksessa. Joka tapauksessa saatana jatkoi hyökkäystään.

Aiemmin saatana oli koetellut Jeesusta kiusauksillaan (Matt. 4), mutta Jeesus oli kestänyt vihollistaan vastaan, jota hän kutsui ilmeisen ylenkatseellisesti ”tämän maailman ruhtinaaksi”.[8]  Nyt saatana hyökkäsi häntä kohtaan kaikella voimallaan pyrkien voittamaan Jeesuksen ristin kauheuksilla, koska ei ollut pystynyt voittamaan häntä houkutuksillaan.[9]

[Keskustelu: Mitä arvelet, että olisi tapahtunut, jos saatana olisi onnistunut kamppailussaan Jeesusta vastaan?]

Jos Jeesus olisi missään vaiheessa luopunut ja pysäyttänyt kärsimyksensä, silloin ihmiskunta olisi tuhoon tuomittu, saatana olisi edelleenkin ”tämän maailman ruhtinas” ja kuolema hallitsisi iankaikkisesti. Ei olisi ketään vapahtajaa eikä pelastajaa.

Mitä tapahtui, kun saatana päästi vihansa ja voimansa valloilleen Jeesusta vastaan? Luovuttiko Jeesus? Tapahtui juuri se, mistä Jeesus oli ennustanut. Viimeisellä pääsiäisateriallaan ennen pidätystään Jeesus oli sanonut:
”En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään. Mutta että maailma ymmärtäisi minun rakastavan Isää ja tekevän, niinkuin Isä on minua käskenyt: nouskaa, lähtekäämme täältä.” (Joh. 14:30-31)

Jeesus tiesi tarkalleen, kuka yritti tuhota hänet, eikä se ollut Juudas, eivätkä papit, eivätkä roomalaiset, se oli tämän maailman ruhtinas, saatana. Mutta saatanalla ei ollut mitään syytöstä Jeesusta vastaan, ei ollut mitään syntiä, josta hän olisi voinut syyttää Jeesusta. Eikä Jeesus ainoastaan selviytynyt saatanan hyökkäyksistä, vaan kaiken keskellä hän osoitti myötätuntoaan niitä kohtaan, jotka olivat häntä ristiinnaulitsemassa. Hän rukoili, että he saisivat tekonsa anteeksi ja antoi pelastuksen hänen vierelleen naulitulle rikolliselle.

Oli kaikki siis päättynyt? Oliko Jeesus voittanut? Ei suinkaan, pahin oli vielä edessäpäin.

 

Ristiinnaulitseminen, osa 2 – Pimeys

Nyt on aika tarkastella johdantomme toista kysymystä: Miksi Kristuksen olleessa ristillä viimeisten kolmen tunnin aikana oli pimeää?

Heti kohta Jeesuksen annettua pelastuksen vierelleen ristiinnaulitulle rikolliselle tapahtui seuraava Luuk. 23:44-45 mukaan:
Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen, sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.

[Keskustelu: Miksi luulet pimeyden tulleen koko maan päälle? Mitä oikein oli tapahtumassa?]

Olemme tottuneet pitämään Jumalaa valona, mutta Raamatussa on kohtia, joissa pimeys yhdistetään Jumalaan.

2 Sam. 22:10, Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.

Voimme tarkastella vieläkin varhaisempia tapahtumia ja palata aikaan, jolloin Jumala solmi liiton Aabrahamin kanssa (tällöin hänen nimensä oli vielä Abram).
1. Moos. 15:12, Kun aurinko oli laskemaisillaan, valtasi raskas uni Abramin, ja katso, kauhu ja suuri pimeys valtasi hänet. Ja Herra sanoi Abramille…

Näissä nimenomaisessa tilanteissa Jumala näyttää ilmaisseen itsensä pimeydellä.

Siirtykäämme eteenpäin hetkeen, jolloin Jumala solmi Mooseksen liiton Siinain vuorella.
5. Moos. 4:11, Ja te astuitte esille ja jäitte seisomaan vuoren juurelle, ja vuori paloi tulena, joka loimusi sisimpään taivaaseen asti pimeyden ja synkkien pilvien keskellä… 5. Moos 5:23, Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä…

Tämä ei suinkaan tarkoita, että tarvitaan pimeys liiton vahvistamiseksi. Pimeyttä ei mainita, kun Jumala solmi liiton Nooan kanssa.[10] Mutta näissä kahdessa tärkeässä Vanhan testamentin kohdassa, kun Jumala vahvisti Aabrahamin ja Mooseksen liitot, hän ilmestyi pimeydessä.

Miksi hän ilmestyi pimeydessä? On mahdollista, että jos hän olisi ilmaissut itsensä valolla, se olisi ollut liikaa ihmisten kestettäväksi. Tämä on vain arvaus, emme tiedä miksi. Mutta tiedämme, että Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa pimeys täytti kaiken maan ja temppelin esirippu repeytyi kahtia.

Jos Jumala oli läsnä pimeydessä ristiinnaulitsemisessa, mitä hän oikein teki siellä?
Jesaja 53:10 kertoo meille, Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella.
Kyse ei ollut ainoastaan suostumuksesta sallia roomalaisten ja saatanan surmaavan Jeesuksen: Jumala itse näki hyväksi runnella Jeesusta.

Jakeessa Matt. 26:31, pian viimeisen ehtoollisen jälkeen ja juuri ennen pidätystään, Jeesus ennusti opetuslapsilleen:
“Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: ‘Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan’.”

Huomaa, että tässä jakeessa ei sanota ”heidän” lyövän paimenta, vaan ”minä” lyön paimenta. Se on Jumala, joka lyö. Tämä on suuri yllätys.

Kuvittele mielessäsi Jeesuksen kuusi tuntia kestänyt ristiinnaulitseminen. Hänen täytyi ensin kärsiä hirvittävä ruumiillinen tuska ja kaikki, minkä saatana suinkin saattoi kohdistaa häntä vastaan. Siinä hän roikkui kädet ja jalat naulittuina suurilla vaarnoilla puiseen ristiin, selän liha riekaleina perinpohjaisen raatelevan ruoskinnan jäljiltä, puhumattakaan saatanan hyökkäyksistä, joita saattoi tapahtua hengellisellä tasolla. Silloin, yhtäkkiä, tuli pimeää. Pimeys oli niin tiheä, että se sammutti auringon valon kokonaan.[11] Jumala oli ristillä.

On mahdollista, että saatana ja hänen joukkonsa näkivät Isä Jumalan lähestyvän ristiä, missä Poika Jumala oli. Jos näin tapahtui, he olivat todennäköisesti täysin hämmentyneitä siitä, mitä oli tapahtumassa. Kenties he ajattelivat olevansa suuressa pulassa. Olivathan he hyökänneet ihmiskätyreidensä kanssa Jumalan Poikaa vastaan. Nyt Jumala lähestyi ja hän oli täynnä vihaa.

Näyttää siltä, että saatanan käytettävissä ollut aika hyökätä Jeesusta vastaan oli päättynyt (”Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta”). Jeesus oli kestänyt sanoinkuvaamattomia kauheuksia ristiinnaulitsemisensa aikana. Elokuvissa korostetaan aina Jeesuksen kokemia suuria ruumiillisia kärsimyksiä ja ne olivat epäilemättä hyvin suuria. Monet kommentaattorit ovat kuitenkin todenneet,[12] että on mahdollista, että saatana päästi valloilleen vieläkin tuhoisampia hengellisiä hyökkäyksiä Jeesusta vastaan. Kaikesta huolimatta Jeesuksen tähänastiset kärsimykset eivät olleet verrattavissa siihen, mitä hän kokisi tämän jälkeen.

Noin 2 000 vuotta ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista Jumala oli käskenyt Aabrahamia uhraamaan poikansa Iisakin. Tiedämme, että Jumala esti viime tipassa Aabrahamia toteuttamasta sitä ja antoi hänelle eläimen poikansa sijaan uhrattavaksi. Se oli ainoastaan symboli tulevasta. Aabrahamin poika ei ollut vapahtaja, Jumalan Poika oli.

Tämä toteutui ristillä. Isä Jumala löi Poika Jumalaa. Voin kuvitella saatanan ja hänen joukkojensa olleen täydellisen hämmästyksen vallassa. Mitä oikein oli tapahtumassa? Tämä ei vaikuttanut järkevältä! Mutta se oli. Jeesus kärsi sen Jumalan vihan, jonka me ansaitsemme. Tämä oli se täydellinen ja lopullinen uhri, johon Vanhan testamentin virheettömät lampaat osoittivat. Tilapäiset lammasuhrit eivät olisi ikinä voineet lopullisesti sovittaa ihmisten syntivelkaa. Vain ihminen voi lopullisesti lunastaa ihmiset. Jeesus oli elänyt täydellisen synnittömän elämän. Toisin kuin kukaan muu historiassa, hän oli pätevä olemaan meidän vapahtajamme, täydellinen, virheetön viaton karitsa.

 

Suuri vaihtokauppa — hyväksykö vai hylkäätkö?

Ristillä, juuri tuolla hetkellä, Jeesuksen täydellisen synnitön elämä hyvitettiin niille kaikille ihmisille — menneille, nykyisille ja tuleville — jotka koskaan uskoisivat häneen. Jeesus koki helvetin tuskat kärsiessään jokaisen uskovan iankaikkisen rangaistuksen kärsimykset.

Tämä voi vaikuttaa julmalta. Millainen isä rankaisisi omaa poikaansa tällaisella hirvittävällä tuskalla? Meidän on kuitenkin muistettava, että Poika, Jeesus, suostui tähän vapaaehtoisesti. Samoin Isä antoi rakkaan Poikansa epäitsekkäästi tähän tehtävään. Tämä oli ainoa keino, miten Jumala voisi rankaista syntiä ja pysyä oikeudenmukaisena, mutta samalla voisimme kuitenkin välttyä syntiemme rankaisusta iankaikkisessa helvetissä.

Kaiken lisäksi Jumala teki selväksi, että Jeesuksen uhri oli riittävä. Hän herätti hänet kuolleista, jonka jälkeen Jeesus ilmestyi sadoille silminnäkijöille 40 päivän aikana, kunnes hän nousi taivaaseen silminnäkijöiden silmien edessä. Nyt hän hallitsee taivaassa Isän Jumalan oikealla puolella.

Tämä on pääsiäisen merkitys. Tämä on pääsiäisen sanoma. Se on kertomus pelastajasta, josta ennustettiin Raamatun ensimmäisissä luvuissa. Se on tarina täydellisestä, synnittömästä uhrilampaasta, johon Vanhan testamentin uhrijärjestelmä osoitti. Hänen täydellinen elämänsä luetaan sinun hyväksesi; hän maksaa syntivelkasi. Hän kärsi kaikki menneet, nykyiset ja tulevat syntisi ristillä. Nyt hän pyytää sinua tulemaan luokseen sellaisena kuin olet, särkyneine sydäminesi ja synteinesi. Et voi tarjota hänelle mitään. Ja kuitenkin hän pyytää sinulta kaiken, jos valitset hänet Herraksesi ja Pelastajaksesi: Elämäsi kokovaltaista omistautumista hänelle.

 

Lisää saarnoja ja Raamatun opetusta osoitteessa www.MaallikkoSaarnaaja.com

Lähteet

Tämän saarnan valmistelussa on hyödynnetty teosta ”The Darkness and the Glory”, jonka kirjoittaja on Greg Harris, erityisesti kohtia koskien Jumalan ilmestymistä pimeydessä ja hänen poikansa lyömistä. https://smile.amazon.com/dp/B00HM8I2DU/

[1] Vertaa tätä Job 2:6:een, missä Herra sanoi saatanalle, ”Katso, hän olkoon sinun käsissäsi; säästä kuitenkin hänen henkensä”. New American Standard Bible.

[2] Joh. 7:30, 7:44, 8:59, 10:31, 10:39; Luuk. 4:29-30

[3] Aiemmin he olivat yrittäneet saada Jeesuksen kivitetyksi (Joh. 8:59), ja myöhemmin he kivittivät Stefanuksen (Apt. 7:54-60). Kummassakaan tapauksessa he eivät sekoittaneet roomalaisia tilanteeseen.

[4] Matt. 21:46

[5]https://www.britannica.com/event/Siege-of-Jerusalem-70;https://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Jerusalem_(70_CE)

[6] https://www.britannica.com/place/Israel/History#ref219417

[7] 1. Moos. 3:15

[8] Joh. 14:30.

[9] Ks. Matthew Henry’s commentary, Joh. 14:30

[10] 1. Mooseksen kirjan luvussa 9.

[11] Alkuperäiskielen mukaan tuli pimeys ja auringon valo ”petti”. (Luuk. 22:45). Tämä on ainoa Raamatun kuvaus, missä pimeys voitti tai nujersi valon.

[12] Reformation Study Bible, Pillar New Testament Commentary, Matthew Henry, on Luke 23:46.

 

.